Temptin' Temptations
(US Motown CD, Remastered) 14,50 €
Saatavana eri tilauksesta yksittäisenä levynä, lähetä meiliä ja pyydä tilaamaan.
Julkaistu vuonna 1965
Soul Town Rating: ***1/2
Tilaa levy verkkokaupastamme


1. Since I Lost My Baby
2. The Girl's Alright With Me
3. Just Another Lonely Night
4. My Baby
5. You've Got To Earn It
6. Everybody Needs Love
7. Girl (Why You Wanna Make Me Blue)
8. Don't Look Back
9. I Gotta Know Now
10. Born To Love You
11. I'll Be in Trouble
12. You're The One I Need

Temptin' Temptations on pitkälti single-kokoelma - mukana on seitsemän singleillä aiemmin julkaistua raitaa ja vain viisi muuta kappaletta - joten sekään ei ole yksittäisenä albumina välttämätön hankinta, jos omistaa joko singlet tai esim. Anthology-kokoelman, jolle on koottu Temptationsien 60-luvun singlet B-puolineen.

Temptin' Temptations jatkaa Temptationsien Smokey Robinson -tuotantoista kautta, nyt kuitenkin paikoin jo David Ruffinin laulamana, joka nousi vähitellen näihin aikoihin yhtyeen selväksi keulakuvaksi ohi Eddie Kendricksin, joka oli laulanut vielä yhtyeen läpimurtohitin The Way You Do the Things You Do ja muut vuoden 1964 hitit.

Tällä levyllä on siis kuitenkin vielä mukana useita noita vuoden 1964 singleraitoja, kuten Eddie Kendricksin laulamat harmittomat Motown-handclapperit Girl (Why You Wanna Make Me Blue), The Girl's Alright With Me ja läpimurtohitin ilmiselvä jatko-osa I'll Be in Trouble – samaa sarjaa ovat You've Got to Earn It, You're the One I Need, Everybody Needs Love ja Gotta Know Now, joilla parhaaksi anniksi jäävät vanhassa R&B-hengessä vetäistyt rotevat foni-soolot monen kappaleen keskellä.

Pakostakin tulee kuitenkin mieleen, että tällaisella tuotannolla Temptations olisi nopeasti jäänyt samanlaiseksi oman aikakautensa pop-hittikoneeksi kuin esim. Marvelettes, Martha & Vandellas ja Supremes – kun taas Temptations onnistui jatkuvasti uudistumaan ja muokkaamaan ilmettään, osin päävokalistien ja tuottajien vaihtumisten myötä.

Vuonna 1965 My Girl- ja It's Growing -hittejä (ks. edellinen albumi The Temptations Sings Smokey) seurasivat Since I Lost My Baby ja My Baby. Since I Lost My Baby aloitti Ruffinin esityksille jatkossa luonteenomaisen, surullisen sävyisten tai suorastaan lohduttomien laulujen sarjan. Lyriikoissa Ruffin piehtaroi maailmanlopun tunnelmissa menetettyään kultansa, ja Ruffinille tämänkaltaiset "blues"-henkiset sanoitukset olivat omiaan, kun hän pääsi raakkumaan sydänverissä menetetyn rakastettunsa perään. Näihin aikoihin vasta "soul" muotoutui yleiseen musiikkiterminologiaan – se kuvasti erinomaisest mustien artistien sielukasta laulutapaa.

Don't Look Back on Smokeyn ja Ronald Whiten kirjoittama laulu, josta on tehty vuosien varrella lukemattomia cover-versioita (mm. Bobby Womack, Al Green, Teena Marie, Peter Tosh, Mick Jagger). Temptations-esityksellä Paul Williams tulkitsee omalla persoonallisella tavallaan tätä erinomaista sävelmää. Singlenä kappale jäi My Baby:n B-kylkenä sijalle 15. Billboardin R&B-listoilla. A-puoli My Baby kuului vielä tuohon harmittomien Motown-tanssihittien kategoriaan. Just Another Lonely Night on sen sijaan samanhenkinen Williamsin tulkitsema balladi kuin Don't Look Back. Tämä olikin sitten viimeisiä kertoja kun Paul Williams pääsi kunnolla sooloilemaan, kun jo seuraavana vuonna hänen paikkansa oli vienyt David Ruffin. Paul Williams kuitenkin oli pitkään mukana yhtyeessä, ja hänet syrjäytettiin vasta alkoholisimin vietyä miehen terveyden vuonna 1971. Williamsin elämä päättyi surullisesti oman käden kautta kesällä 1973.

Gettin' Ready
(US Motown CD, Remastered) 14,50 €
Julkaistu vuonna 1966
Soul Town Rating: ***1/2
Tilaa levy verkkokaupastamme

1. Say You
2. Little Miss Sweetness
3. Ain't Too Proud To Beg
4. Get Ready
5. Lonely, Lonely Man Am I
6. Too Busy Thinking about My Baby
7. I've Been Good to You
8. It's A Lonely World Without Your Love
9. Fading Away
10. Who You Gonna Run To
11. You're Not An Ordinary Girl
12. Not Now, I'll Tell You Later
13. Give It Up - (bonus track, previously unreleased)
14. The Man Who Don't Believe in Love - (bonus track, previously unreleased)

Levyn takakannessa luki edelleen isolla "tämän albumin on tuottanut Smokey Robinson", mutta tosiasiassa Norman Whitfield oli jo tuottanut kappaleet Ain't Too Proud To Beg, Lonely, Lonely Man Am I ja Too Busy Thinking About My Baby. Albumi oli siten edelleen hieman kaksijakoinen, toisaalta painottuen letkeään Motown-tanssipoljentoon Eddie Kendricksin laulamien kepeiden Smokey-sävelmien johdolla, toisaalta alkoivat David Ruffinin raastavalla äänellä tulkitut anelu-laulut ("pleading songs", kuten Otis Williams näitä kuvaili kirjassaan The Temptations) yleistyä.

Hittilistoille Temptations nousi vuonna 1966 ensin perinteisellä Motown-jytkeellä Get Ready, joka siis oli Eddie Kendricksin laulama ja Smokeyn kirjoittama, tutussa Motown-poljennossa etenevä perus-Motown-menopala noilta ajoilta. Ei sen huonompi mutta ei parempikaan. Kappale oli ykköshitti R&B-listoilla, mutta vain yhden viikon ajan, kun taas seuraavaksi singlenä julkaistu Ruffinin bravuuri Ain't Too Proud To Beg nousi kesällä 1966 ykköseksi ja viihtyi ykkösenä peräti kahdeksan viikkoa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että sitä edeltäneet ykköshitit Billboardin R&B-listalla olivat Sam & Dave'n Hold On I'm Coming, James Brownin It's a Man's Man's Man's World ja Percy Sledge'n When a Man Loves a Woman – todellisia soul-klassikkoja kukin!

Tuo mainittu Ain't Too Proud To Beg saneli taatusti suuntaa Temptationsien tulevaisuudelle, eihän kahdeksan viikon ykköshitti voinut jäädä huomaamatta Motownin pomolta Berry Gordylta. Kappaleessa on unohtumaton, Ruffinin ultrasielukkaasti pusertama intro "I know you wanna leave me, but I refuse to let you go...", ja vaikka kappale liikkeelle lähdettyään muuttuu melko perinteiseksi Motown-menopalaksi – sieltä jämäkimmästä päästä, vrt. Marvin Gayen tuhdeimmat Motown-jytkeet (albumilla on myös versio Marvinin hitistä Too Busy Thinking about My Baby, Kendricksin laulamana), Norman Whitfield alkoi saada mainetta ja yhä enemmän jalansijaa Temptations-tuottajana. Samoin kävi päävokalistien kanssa: kun Smokey oli tehtaillut Eddie Kendricksin laulamia tanssihittejä, Whitfield suosi selvästi Ruffinin raspikurkkua.

Levyn sävelmät olivat suurelta osin Motownin muiden artistien aiemmin esittämiä, mutta monet originaalit ovat niin tuntemattomia, että Temptationsien versiot ovat varmasti useimmille tutuimpia. Alkuperäisesittäjinä kun on sellaisia kuin Velvelettes, Bobby Taylor & Vancouvers, Monitors, Isley Brothers ja Mickey McCullers. Ihmeellistä kyllä, tällä levyllä Eddie Kendricks oli edelleen useimmiten Temptationsien päävokalistina. Toisaalta joukossa oli jo vuosien takaisia hyllylle jääneitä äänitteitä, kuten vuonna 1963 purkitettu hyväntuulinen singalong-laulelma Not Now, I'll Tell You Later, jolla taustoilla vierailee Supremes. Mitään heikkoja eivät toki Eddien tulkinnat olleet, mutta kyllä hän päävokalistina oli jäämässä eittämättä David Ruffinin varjoon. Ruffinin omaperäisen säröistä ääntä voitiin tällä levyllä ihailla mm. kappaleella Little Miss Sweetness, joka oli alun perin Isley Brothersien ohjelmistosta.

Remasteroidun CD-uusintajulkaisun bonus-raidoiksi on lisätty kaksi ennenjulkaisematonta Temptations-levytystä, Give It up sekä The Man Who Don't Believe in Love, jotka ovat jo vuoden 1963 äänitteitä eli ajalta ennen yhtyeen läpimurtoa. Mahtavan foni-pörinän saattaman Give It up:in tuottaja oli Contours-yhtyeen Sylvester Potts, kun taas päätösraidasta The Man Who Don't Believe in Love vastasi Marv Johnson, joka oli 50/60-lukujen vaihteessa United Artists-levymerkin tähtiä. Mitään unohtumattomia esityksiä nämä aikanaan hyllytetyt kappaleet eivät ole, mutta kuvaavat hyvin yhtyeen varhaista soundia vielä Paul Williamsin ollessa yhtyeen raspikurkku.

Takaisin Temptations-esittelyyn

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page