The Temptations Diana Rossin ja Supremesien vieraana Tv-show'ssa: TCB
Diana Ross and the Supremes (with the Temptations):
TCB
The Supremes:
A Bit of Liverpool Takaisin
Temptations-esittelyyn Takaisin
etusivulle
1) TCB
2) Stop In The Name Of Love
3) Introduction
4) You Keep Me Hanging On
5) Get Ready
6) Way You Do The Things You Do
7) Taste Of Honey / Eleanor Rigby / Do You Know The Way San Jose / Mrs. Robinson
8) Respect
9) Somewhere
10) Ain't Too Proud To Beg
11) Hello Young Lovers
12) For Once In My Life
13) I Know I'm Losing You
14) With A Song In My Heart / Without A Song
15) Come See About Me / My World Is Empty Without You / Baby Love
16) I Hear A Symphony
17) Impossible Dream
Julkaistu 1968, alun perin vinyylialbumi US Motown 682
Ei saatavana yksittäisenä CD-levynä tällä hetkellä, mutta ks. alla
yhteislevy A Bit of Liverpool/TCB (with the Temptations).
Soul Town Rating: **1/2
The Temptations ja The Supremes levyttivät siis yhdessä
neljäkin albumia, jotka kaikki julkaistiin vuosina 1968-1969.
Ensin marraskuussa 1968 tuli ulos
Diana Ross and the Supremes Join the Temptations (US Motown 679),
sitten jo seuraavassa kuussa tässä käsitelty TV-show TCB
(US Motown 682). Vuonna 1969 serasivat syyskuussa
Together (US Motown 692) sekä marraskuussa
On Broadway (US Motown 693), viimeksi mainittu on ainoa
jota ei tällä hetkellä ole saatavana CD-formaatissa.
Tämä TCB on paketoitu CD:nä "2 on 1"-albumiksi yhdessä
Supremesien Beatles-cover-albumin A Bit of Liverpool kanssa,
ks. kappaleluettelo alla. Kyseinen Beatles-versiointialbumi
on jo vuodelta 1964, jolloin
Supremes-kokoonpanona oli Diana Ross, Mary Wilson ja Florence Ballard,
joka jätti yhtyeen vuonna 1967, ja tilalle tuli Cindy Birdsong,
joka on mukana tällä TCB-tv-show'lla.
Näistä tv-show ja live-show-jutuista saattaisi luulla, että ne olivat
kuriositeetteja ja että ne ohitettiin olankohautuksella, mutta itse
asiassa kävi juuri päin vastoin. Kun ensimmäinen Temptations-Supremes
-yhteisalbumi Join the Temptations nousi soul-listalla ykköseksi
(neljän viikon ajaksi) ja pop-listoillakin kakkoseksi, ymmärsi Motown-pomo Berry Gordy toki
osuneensa kultasuoneen, ja ei tosiaan mennyt kuukautta kauempaa, kun
markkinoilla oli jo seuraava projekti, eli joulukuussa 1968 julkaistu TCB.
Siitä tuli aivan käsittämätön megamenestys, sillä albumi nousi soul-listaykköseksi
Billboardin soul-albumilistalla kuudeksi viikoksi ja myös
pop-ykköseksi yhden viikon ajaksi!
Ei ihme, että Motown pukkasi sitten seuraavan vuonna vielä kaksi Temps/Supremes-
yhteisalbumia, jotka nekin kävivät top tenissä soul-listoilla, mutta olivat jo
vaatimattomampia menestyksiä.
Taktisesti Temptationsien ja Supremesien yhteislevyt ja niiden suuri
menestys oli Motownilta hieno veto, sillä olihan David Ruffinin lähdön
jälkeen pelättävissä, että Temptationsien kurssi kääntyisi jyrkkään laskuun,
mutta näin varmistettiin, että Temptations pysyi jatkuvasti parrasvaloissa
myös Ruffinin lähdön jälkeen. Ruffinhan potkittiin ulos yhtyeestä juuri vuonna 1968.
Näillä Supremes-yhteislevyillä ei siis esiinny enää David Ruffin, vaan
Temptations-päävokalistina oli jo Ruffinin korvannut järeä-ääninen mutta
ei niin raspi Dennis Edwards, joka laulaa siis Ruffinin osuudet mm.
sellaisilla David Ruffinin bravuureilla kuin Ain't Too Proud To Beg
ja I Know I'm Losing You.
Levyn kappaleluettelo kuvastaa kuitenkin hyvin, että TCB-show oli
todellakin Diana Ross & the Supremes-show, jossa Temptations oli
vieraana, eikä päin vastoin. Kun lisäksi monet laulut esitetään vain
minuutin tai kahden mittaisina sikerminä, sen lisäksi että joukossa on
kaksi medley'tä, joissa kiedotaan tyyliin kolme laulua kahteen minuuttiin,
niin selvä on, että ainakaan puhtaasti kuuntelukokemuksena tämä ei ole suuri
klassikko, ja fiksumpaa olisi ollut julkaista tästä DVD, jota olisi tietysti
ollut hauska katsella, kun molemmat yhtyeet olivat näyttäviä esiintyjiä tanssi-koreografeineen.
Tällaisenaan levy on todellakin myös Temptations-fanille vain mielenkiintoinen
kuriositeetti, jota tuskin tulee levykokoelmasta usein esille kaivettua
kuuntelua varten. Konsertin taustayhtyeenä on jonkinlainen big band -orkesteri,
ja meno sen myötä viihde-jazziin kallellaan. Temptations pääsee lavalle viidennen
raidan aikana, kunhan Diana ensin johdattaa yhtyeen lavalle laulamalla itse
My Girl-melodiaa uusin lyriikoin esitellen "our guys"...
Ensimmäinen Temps-esitys on Get Ready, josta on vajaan kahden minuutin
mittainen vauhtiversio Eddie Kendricksin korkean falsetin johdolla,
Melvin pompottelee bassoääntään näyttävästi taustalla. Ensimmäinen Diana Rossin
ja Temptationsien yhteislaulu on sitten The Way You Do the Things You Do,
josta Diana ja Eddie vetävät ihan kelpo version ja saksofonikin pörisee mukana
studioversion tapaan. Sitten tunnelma viedään kuitenkin kabareemaiseen sikermään
pop-hiteistä Eleanor Rigby'stä Mrs. Robinsoniin ja
ainakaan levyltä kuunneltuna tällainen ei innosta. Myös Dionne Warwick-
bravuurista Do You Know the Way to San Jose puuttuu alkuperäisen
vahva Latin-väri, ja tilalla on vain kabaree-juoksutusta Dianan köykäisesti
laulamana.
Takaisin souliin palataan, kun Diana ja Temps coveroivat Otis Reddingin
Respect:iä, jonka esikuvana on toki vähintään yhtä paljon Aretha Franklinin
versio. Tämä taitaa olla albumin paras yhteisesitys, etenkin Temptationsien
taustaosuudet ovat värikästä kuultavaa.
Dennis Edwards pääsee ensi kertaa päävokalistiksi, kun on vuoro
esittää Temptationsien vuoden 1966 hitti Ain't too Proud to Beg,
josta Dennis toki suoriutuu hyvin, vaikka ei Ruffinin raspikurkku-tyyliä
yritäkään kopioida, vaan vetää laulun omalla särmällään.
Sitten mennään taas Broadway-meininkiin, kun Temps esittää Broadway-lauluja
sisältäneeltä albumiltaan In a Mellow Mood kappaleet Hello, Young
Lovers ja For Once in My Life, jotka eivät kyllä soul-fania lämmitä.
Onneksi seuraavaksi palataan rehtiin souliin, kun Dennis puskee ryminällä toisen
Ruffin-bravuurin I Know I'm Losing You. Tämän jälkeen show'ssa on
ollut jonkinlainen tauko, ja tauon jälkeen lavalle tuli Supremes, joka
esittää hätäisen kuuloisen sikermän hittejään.
Temptations liittyy taas joukkoon
päätösraidalla The Impossible Dream, joka sekin oli
Temptationsien Broadway-levyllä In a Mellow Mood, jolla sen
tulkitsi Ruffin, mutta nyt hänet korvaa käheä-ääninen Paul Williams.
Jälkikäteen tämän albumin merkitys on lähinnä sen mega-menestyksessä
kaupallisesti, mutta musiikillisestihan tämä oli harmitonta läpikuuntelua,
enkä tosiaan pidä tätä millään muotoa "pakollisena hankintana" edes
Temptations-faneille.
Julkaistu 1964
Ei saatavana yksittäisenä levynä tällä hetkellä, mutta ks. alla
yhteislevy A Bit of Liverpool/TCB (with the Temptations).
Soul Town Rating: **
1) How Do You Do It
2) World Without Love
3) House Of The Rising Sun
4) Hard Day's Night
5) Because
6) You've Really Got A Hold On Me
7) You Can't Do That
8) Do You Love Me
9) Can't Buy Me Love
10) I Want To Hold Your Hand
11) Bits And Pieces
Diana Ross & the Supremes:
A Bit of Liverpool/TCB (with the Temptations)
(UK Motown CD, 2 Classic Albums on 1 CD) 18,00 €
UK Motown CD, 2000
2 original albums on 1 CD
A Little Bit of Liverpool (1964):
1) How Do You Do It 2) World Without Love 3) House Of The Rising Sun 4) Hard Day's Night 5) Because 6) You've Really Got A Hold On Me 7) You Can't Do That 8) Do You Love Me 9) Can't Buy Me Love 10) I Want To Hold Your Hand 11) Bits And Pieces
T.C.B. (with the Temptations):
12) TCB 13) Stop In The Name Of Love 14) Introduction 15) You Keep Me Hanging On 16) Get Ready 17) Way You Do The Things You Do 18) Taste Of Honey/Eleanor Rigby/Do You Know The Way San Jose/Mrs. Robinson 19) Respect 20) Somewhere 21) Ain't Too Proud To Beg 22) Hello Young Lovers 23) For Once In My Life 24) I Know I'm Losing You 25) With A Song In My Heart/Without A Song 26) Come See About Me/My World Is Empty Without You/Baby Love 27) I Hear A Symphony 28) Impossible Dream
Back to our (English) home page