Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Tavares: In the City (1975)

July 23, 2017

Now available as UK Soulmusic/Cherry Red reissue CD, 2011

Rating: 7/ 10

1) It Only Takes a Minute
2) The Fool's Hall of Fame
3) The Love I Never Had
4) Nothing You Can Do
5) In the Eyes of Love
6) Ready, Willing and Able
7) We Fit to a Tee
8) Free Ride
9) I Hope She Chooses Me
10) In the City
Bonus tracks on the CD reissue:
11) It Only Takes a Minute (Single Version) 3:16
12) It Only Takes a Minute (Extended Remix) 7:23

Tilaa levy Soul Express verkkokaupasta / Click here to order
(Alkuperäinen albumi vuodelta 1975)

Jatketaan Tavares-lauluyhtyeen esittelyä satunnaisessa, ei-kronologisessa järjestyksessä, nyt kun yhtyeen koko tuotanto on tosiaan saatavana CD-formaatissa. Tosin juuri tämä In the City on tilapäisesti loppu, kun ensimmäinen Soulmusic-painos on loppuunmyyty, ja voi olla ettei lisää tule, kun Soulmusic-levymerkin perustaja David Nathan on vaihtanut jakelijaksi nykyisin amerikkalaisen Carolinen, kun se aiemmin oli Cherry Red, joka vielä julkaisi tämänkin levyn ensimmäisen CD-painoksen v. 2011. Albumia on kuitenkin saatavana myös vuoden 2015 Japanin prässinä.

Tavares-veljekset purkittivat kaikkiaan kymmenen albumia Capitolille vuosina 1973-1981. Kansiteksteissä väitetään yhdeksän ja vuodet 1974-1980, joten en ymmärrä miten David Nathan itse on missannut ensimmäisen tai viimeisen. Debyytti Check It out on vuodelta 1973. Itse asiassa David omassa haastattelussaan jututtaa Chubby Tavaresia, joka kertoo tuosta Check It out-levystä, joten jokin myöhempi albumi on Nathanin omasta muistivihkosta hukassa. Ehkäpä hän on pikaisesti laskenut vain Whitburnin listakirjasta Tavaresin Capitol-albumit, joita ylsi listoille asti yhdeksän. Viimeinen, vuoden 1981 Capitol-albumi oli Loveline, sekin Soulmusicin uudelleen julkaisema, joten Nathan on missannut jonkun noista väliin jääneistä.

Kaivetaan seuraavaan arvioon tuo Check It out, sillä sen tuotti oma suosikkini Johnny Bristol. Bristolin jälkeen yhtyettä alkoivat tuottaa Dennis Lambert ja Brian Potter, jotka parhaiten muistetaan yhteistyöstään Four Tops-yhtyeen parissa, ja täytyypä sanoa, että Lambert & Potter sopivat kuin nenä päähän Tavares-tuottajiksi. Kaksikon lauluja on aina leimannut tietty tarttuvuus tai popmaisuus, ja he tuottivat myös Tavaresille sarjan erittäin tarttuvia, melodisia pop-soul-hittejä. Tai en edes tiedä, onko tuo pop-soul-nimitys nyt turhaa vähättelyä, sillä miksi ei soul-laulu saisi olla melodinen ja tarttuva, ja minusta laulupuolella ei mitenkään vältelty mustaa väriä ja karheampaakin äänensävyä.

Hyvänä esimerkkinä albumin vetonaula It Only Takes a Minute, joka on tosiaan kerralla mieleentarttuva popmainen ralli, mutta myös yllättävänkin sielukkaasti tulkittu. Kansiteksteissä Chubby kuvailee, miten yhtye tarvitsi cross-over-pop-menestyksen, mutta It Only Takes a Minute tarjosi myös mahdollisuuden esitellä yhtyeen kolme solistia: Chubby laulaa ensimmäisen säkeen kevyellä tenorillaan, Tiny huomattavasti särmikkäämmällä äänellään toisen säkeen, ja Butch liittyy mukaan kertosäkeessä - katso YouTube-klipistä alla vuorottelu. Kappale toimi kuin junan vessa, ja se nousikin sekä soul-ykköseksi että USA:n pop-listan top 10 -sijalle, ja on yhtyeen uran isoin menestys.

Toisena kohokohtana albumilta Nathan nostaa esiin raidan The Love I Never Had, joka oli balladi, joka julkaistiin kolmantena singlenä LP:ltä, mutta se nousi edelleen sijalle 11. Billboardin soul-listalla ja oli vuosikausia yhtyeen live-ohjelmistossa. Sävelmä on tässäkin varsin mallikas, ja jälleen Lambert-Potterin kynästä.

Näiden kahden sinkun välissä kakkossinkkuna albumilta lohkottiin kappale Free Ride, joka oli puolestaan omasta mielestäni täydellinen hutikuti, eli rock-cover (originaali v. 1972 Edgar Winter Group), ja tästä yritetään ilmeisesti jotain rekkamiesten rallia imitoimalla valkoisten jenkkirokkarien kaikkia kliseitä. Yäk! Kyseessä oli tietysti osa Capitolin pyrkimyksiä puskea Tavaresia valkoiselle crossover-yleisölle, ja osin siinä onnistuikin. Kappale oli USA:ssa soul-8 ja pop-52. Melkoinen pettymys tuli kuitenkin niille valkoisille teininuorille, jotka tuon sinkun perässä riensivät albumiostoksille, koska loppu albumilla ei ollut mitään samansuuntaista. Luojan kiitos.

Toinen ja itselleni mieluisampi cover-laulu albumilla oli Average White Bandin ohjelmistosta poimittu Nothing You Can Do, vuodelta 1974, ja oikein tyylikäs versio tästä leppoisasta mutta torvivetoisesta mediumista.

The Fool's Hall of Fame on yllättäen George Clintonin osin kirjoittama, vaikka itse laulu on hyvin konventionaalinen 70-luvun alun sweet soul -tyyppinen laulu, joka olisi sopinut vaikkapa Delfonicsien repertuaariin.

In the Eyes of Love on hieman teinisoul-mainen, hempeä balladi Lambert-Potterin kynistä, ja vinyylin B-puolelta vielä kaksi raitaa Ready, Willing and Able ja We Fit to a Tee ovat tuottaja-säveltäjäparilta. Edellinen olisi sopinut hyvin myös vaikkapa Spinnersien ohjelmistoon melodisesti pompottelevana midtempo-lauluna, ja sillä kuullaan taas Tiny Tavaresin pontevaa ja karheampaa ääntä, joka on hyvin soul-pitoinen, ja kuulisin sitä paljon mieluummin kuin Chubbyn tenoria. Jälkimmäinen Lambert-Potter-laulu on myös sovituksellisesti aivan kuin suoraan Spinnersien 70-luvun puolivälin albumeilta, melodinen ja tarttuva soul-ralli.

Albumin lopussa on vielä kaksi raitaa, joita tuottajat eivät olleet kirjoittamassa. Näistä I Hope She Chooses Me on vanhakantainen, 60-lukulaisen kuuloinen juureva soul-balladi, jossa on Sam Cooke-henkeä, ja säveltäjäksi on merkitty Willie Harry Wilson. Tässäpä olisi kiperä tietokilpavisa, sillä laulupuolen vetää Tiny, ja todella kaukana siis Tavares-yhtyeen popmaisemmasta linjasta. Päätösraita In the City on Butch & Lola Tavaresin kirjoittama sekavahko menoraita, jonka vaikutteet menevät gospelista rockiin.

Reviewed by Ismo Tenkanen


Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page