WILL DOWNING Sensual Journey
(US Verve / GRP CD, 2002) 24 €

1. Cool Water
2. I Can't Help It
3. Home
4. Don't Talk to Me Like That
5. Almost Like Being in Love
6. Maybe
7. If I Ever Lose This Heaven
8. Drowning in Your Eyes
9. Just Don't Wanna Be Lonely
10. Brooklyn Breezes
11. Bolero Nova

Will Downing on monelle soul-harrastajalle yksi kaikkien aikojen suosikkeja, mutta Downingin viime vuodet ovat olleet melkoista harhailua hakiessa sopivaa tyyliä ensin smooth-jazzin (Gerald Albrightin kanssa levytetty Pleasures of the Night) ja sitten trendikkään modernin R&B:n (Kedar Massenburgin holhouksessa levytetty Motown-albumi All the Man You Need) suunnalta.

Nyt Will Downing kuitenkin palaa siihen tyylilajiin, jonka hän parhaiten hallitsee, ja joka ainakin ilahduttaa suuresti niitä, jotka pitävät aitojen muusikoiden värittämistä, rikkaista taustoista. Levy nimittäin kokoaa taustoilleen ryhmän todella nimekkäitä soittajia kuten Marcus Miller (basso), Boney James ja Gerald Albright (saksofoni), Rex Rideout (kosketinsoittimet), Lee Ritenour ja Rohn Lawrence (kitara), Bashiri Johnson ja Louis Conte (perkussiot), Michael White (rummut), Ray Brown (trumpetti) sekä Hubert Laws (huilu). Lähes joka raita on upotettu tyylikkäästi sykkiviin rikkaisiin taustoihin, jotka huipentuvat erilaisiin soolo-osuuksiin (saksofoni, trumpetti, vibrafoni etc.).

Musiikillisesti levy on laatu-soulia jossa jazzia on lähinnä taustojen mausteena. Niinpä esimerkiksi levyn yksi kiistattomista huippuhetkistä, Don't Talk to Me Like That, groovaa mehevän bassokuvion (Melvin Davis) ja rumpujen (Bernie Davis) pohjalta, lisää siihen jazz-sävyistä kitaraa (Rohn Lawrence) ja kosketinkuviot (Rex Rideout), ja maustaa sykkivän menon Ronnie Fosterin uruilla, Stefon Harrisin verrattomalla vibrafonisoololla ja Vinxin scat-soololla. Yksi Will Downingin uran parhaista kappaleista ja samaa voidaan sanoa koko albumista, jota voidaan perustellusti kehua Downingin uran parhaaksi sitten A Dream Fulfilled -levyn!

Muita yksittäisiä helmiä levyltä ovat laulettu versio Kashifin edellisen levyn instrumentaalista Brooklyn Breezes, johon Downing on itse kirjoittanut sanat ja laulumelodian. Downing-vaikutteisista artisteista levyllä on ollut avustamassa Vinxin ohella myös Armstead Christian, joka on säveltänyt yhdessä Willin ja Rex Rideoutin kanssa kaksi erinomaista uutta laulua, äärimmäisen kaunismelodisen balladin Home - Albrightin maukas saksofonisoolo kruunaa kappaleen - sekä melodisen mid-tempoisen Almost Like Being in Love.

Tuttuun tapaansa Downing ei malta taaskaan olla coveroimatta paria vanhaa standardia. Nyt kohteiksi on valittu Stevie Wonderin I Can't Help It, Leon Waren ja Pam Sawyerin If I Ever Lose This Heaven (varhaisimmat versiot Quincy Jonesin (laulu: Minnie Ripperton) ja Nancy Wilsonin sekä Bobby Elin ja kumppaneiden säveltämän Just Don't Wanna Be Lonely, jota ovat Ronnie Dysonin jälkeen coveroineet myös Main Ingredient ja Blue Magic. Näistä versioinneista I Can't Help It on sovitettu yllättävään brasiliais-väritteiseen rytmiin, If I Ever Lose This Heaven on istutettu riisuttuun moderniin beat-pohjaan, jossa taustalaulajina vierailevat Phil Perry ja Vesta Williams. Just Don't Wanna Be Lonely saa puolestaan taustalleen pehmeäsykkeisen soul-taustan, jonka ylle Downing tulkitsee tuttua sävelmää persoonalliseen tapaansa.

Trumpetilla maustettu Maybe ja avausraita Cool Water edustavat levyllä modernimpaa, taustoiltaan pelkistetympää linjaa, kun taas päätöskappale Bolero Nova on jousien ja Hubert Lawsin huilun sävyttämä äärimmäisen rauhallinen Latin-vivahteinen balladi.

Monipuolinen ja tunnelmiltaan vaihteleva levy, vahva ehdokas myös vuoden 2002 parhaaksi soul-levyksi. ****1/2

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page