Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

PERRY & SANLIN

For Those Who Love / We're the Winners (2 Albums on One CD)

(US Funky Town Grooves CD, 2011)
(Alkuperäiset albumi vuosilta 1980 ja 1981, US Capitol)
Soul Town Rating: ****/***1/2
Buy this album from our CD Shop

For Those Who Love (1980):
1) Off On Your Love 2) It's Alright 3) Since You (came Into My Life) 4) Just To Make You Happy 5) Keep Dancing 6) You Can't Hide Love 7) We Belong Together 8) With You 9) I'm So Glad There's You
We're the Winners (1981):
10) Wait Till The Next Time 11) Special To Me 12) Shake It On Down 13) Just Like Magic 14) We're The Winners 15) Stay 16) Show Stopper 17) Love Is Like A Statue


Phil Perry ja Kevin Sanlin on aikanaan Montclairs-yhtyeessä laulanut miesparivaljakko, joka levytti kaksi soul-albumia Perry & Sanlin-duona Capitolille vuosina 1980 ja 1981. Tämän jälkeenhän Phil Perry irtaantui soolouralle, joka on vaihtelevalla menestyksellä jatkunut tähän päivään, ja miehen ekstaattinen falsetti on yksi viime vuosikymmenten soul-musiikin helpoimmin tunnistettavia lauluääniä.

Noita Capitol-albumeita en vinyylinä koskaan ollut nähnyt, ja tuskinpa niitä Suomessa montaa kopiota on kulkeutunutkaan. CD-levyinä nämä Capitol-albumit tulivat ensi kertaa markkinoille Japanista, ja kun nämä rajoitetut painokset myytiin loppuun, Perry & Sanlin -levyjen hinnat olivat helposti 50-100 euron tuntumassa eBayssa. Funky Town Grooves teki todellisen palveluksen siis soul-diggareille julkaisemalla nyt albumit edullisena 2 albumia yhdellä CD:llä -painoksena, jota FTG myy vielä aivan samaan hintaan kuin muitakin uusintajulkaisujaan. Tämä kiekko taitaa olla itse asiassa myös ensimmäinen FTG:n uusintajulkaisusarjassa, josta yhtiö on ottanut uuden painoksen ensimmäisen "limited edition"-erän myytyä nopeasti loppuun. Hyvä niin, eli levyä on ollut paljon pidempään saatavana kuin useimpia muita FTG:n uusintajulkaisuja. Korjatkaa nyt ihmeessä levy talteen, ennen kuin tämäkin painos loppuu, sillä kyseessä on tosiaan hinta-laatu-suhteeltaan parhaita jollei paras uusintajulkaisu Funky Town Groovesilla, joka on ehtinyt pukkaamaan markkinoille jo yli 300 eri 1970-1980-lukujen soul/funk-albumia.

Phil Perry oli jo vuonna 1980 lähes nykyisen kuuloinen, äärimmäisen kiihkeä ja sielukas soul-tulkki, joka käänsi tenorinsa hieman Philip Bailey-mäiseen falsettiin hyvin vaivatta, ja pusersi falsetillaan järisyttävän sielukkaita ja kiihkeitä, usein kurkkuäänillä ryöpytettyjä osuuksia. Falsettilaulajiahan totuttiin kuulemaan erityisesti 1970-luvun ns. sweet soulissa, eli tuollaisissa Stylistics-linjan usein kepeissä ja popahtavissakin lauluissa, mutta soulin historia tuntee myös monia tällaisia gospelin vimmasta kumpuavia hurjia falsetti-solisteja, joiden laulannasta oli hempeys ja pop kaukana. Sielunsa syövereistä Phil Perry tosiaan revittää tulkintojaan.

Hyvänä esimerkkinä on For Those Who Love -albumilta balladi Just to Make You Happy, joka käynnistyy romanttisissa rakkauslaulutunnelmissa, mutta loppua kohti Perry hiljalleen kiihdyttää volyymiä ja alkaa ryöpyttää kurkustaan yhä rajumpia purkauksia. Viimeinen minuutti värisyttää selkäpiitä sielukkuudellaan. Todellinen mestariteos.

Taustoiltaan nuo 80-luvun alun levyt olivat vielä aitojen muusikoiden säestämiä ja tyylikkäästi sovitettuja, kun koneellisuus ei ollut vielä liiaksi vallannut musiikkimaailmaa. Muusikkovieraina vilisee alan nimimiehiä: Leon Ndugu Chancler rummuissa, Nathan East bassossa, John Barnes ja Patrice Rushen kosketinsoittimissa, Paulinho DaCosta perkussioissa sekä tietysti vielä täysi jousi- ja puhallinsektio päälle. Pääasiallisena tuottajana oli Charles "Chuck" Jackson, joka yhdessä Marvin Yanceyn kanssa tunnettiin erityisesti Natalie Colen menestyksen takaa.

Tyylillisesti musiikissa oli myös Earth, Wind & Fire -vaikutteita, josta hyvänä osoituksena oli myös EWF-cover You Can't Hide Love, jolla Perry pääsee tosiaan näyttämään, että pääse liitelemään samanlaisiin sfääreihin falsetillaan kuin Philip Bailey. Duettopari Kevin Sanlin voi matalamalla äänellään tietenkin tulkita Maurice Whiten osuudet. Kappale yhdistyy toiseen cover-lauluun We Belong Together (The Spinners), josta tehdään yhtä nautinnollinen soul-tulkinta.

Uusista lauluista Just to Make You Happy on omaa luokkaansa, mutta kelpo laatusoulia ovat myös mm. midtempoinen avausraita Off on Your Love (säveltäjinä Phil Perry ja Chuck Jackson) sekä EWF-sävytteinen balladi Since You (Came Into My Life). It's Alright osoitti, että kaksikko kykeni myös svengaavien menopalojen esityksiin, vaikka Phil Perry onkin myöhemmin kunnostautunut lähinnä sielukkaiden balladien tulkkina.

*************************
Vuoden 1981 albumi We're the Winners käynnistyy sähäkällä ja funkahtavalla menopalalla Wait 'Till the Next Time, jollaista ei edellisellä albumilla ollut. Soundit olivat edelleen rikkaat, joskin 80-luvun eteneminen näkyi syntetisaattoriarsenaalin kasvulla soitinvalikoimassa. Vielä funkimpaa menoa kuullaan raidalla Shake Down, joka lienee saanut vaikutteensa Tempations-funkista Shakey Ground. Myös nimikappale We're the Winners on funk-sävytteinen menopala, joten nämä funk-henkiset raidat erottavat selvästi albumin edeltäjästään, joka oli selvästi perinteisempää soulia Chuck Jacksonin ohjastuksessa. Neljäs albumin menopala Show Stopper on myös funk-väritteinen, ja torvet säkenöivät vielä kuten 70-luvun soulissa ja funkissa. Parasta on kuitenkin Perryn räväkkä vokalisointi.

Ensimmäistä balladia Special to Me värittää japanilainen kieli-instrumentti koto, ja sitä soittavan Osamu Kitajiman levyllä Phil Perry vieraili vuotta myöhemmin - upea esitys Say You Will löytyy Expansion-kokoelmalta Soul Chasers Volume II. Tulisena duettoparina Philillä oli silloin Rena Scott.

Just Like Magic taikoo jälleen EWF-mäisiä balladitunnelmia, ja Phil Perryn kuulas tenori/falsetti sopii loistavasti raikkaaseen soundiin. Perryn ohella toisena säveltäjänä kappaleessa on maineikas soul-jazz-pianisti Les McCann. Hieno esitys, hieno tunnelma!

Phil Perry mainitsee kuitenkin albumilta omaksi suosikikseen Kevin Sanlinin sävelmän Stay, joka on seesteinen balladi jota maustaa Kevinin kitarointi ja jälleen Kitajiman koto. Laulutulkinnasta puuttuu kuitenkin se palo ja intohimo, jonka Phil Perry rankemmilla esityksillään pystyy luomaan, kun Kevin on nyt pääsolisti ja Perry vain täydentää rinnalla.

Albumin päätösraita Love Is Like a Statue on jälleen majesteettinen perinteisempi balladi Phil Perryn huikean vokalisoinnin johdolla. On mielenkiintoista lukea artistien tuoreesta haastattelusta CD-lipukkeesta, miten Kevin Sanlinin mielestä levyn funk-raidat olivat kuin vitsi, ja "it wasn't our style at all". Siihen nähden ainakin Phil Perry kyllä revitti funkeillakin ihan kuin olisi ollut kotonaan, mutta selväksi tuli, että funkit olivat levy-yhtiön ja tuottajien idea. -IT

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page