Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

ONE WAY

- GROOVE-FUNKIA JA HIENOSTUNUTTA SOULIA 80-LUVULTA

Al Hudsonin soul-funk-yhtye One Way ei jättänyt ketään kylmäksi, sillä sitä tyypillisesti joko ihailtiin tai vihattiin. Syy yhtyeen kaksijakoiseen imagoon oli se, että se aloitti uransa esittämällä hienostunutta soulia, mutta parin menestyksekkään diskofunk-singlen jälkeen käänsi pääosin kelkkansa ja siirtyi hieman Chic-tyyppiseen töksähtelevästi etenevään disko-funkiin, jossa ei ollut melodiaa juuri nimeksikään, mutta kappaleet kehittelivät intensiivisiä grooveja, joista tuli klubi-DJ:iden suosikkeja ja tanssilattioiden täyttäjiä. Eniten iloa yhtyeestä oli meille, jotka diggailimme sekä funkia että soulia, kun taas soul-väki alkoi vieroksua yhtyettä yhä enemmän 80-luvun kuluessa, ja tiskijukat taas skippasivat balladi/soul-raidat hukkaraitoina...

Al Hudson & One Way -diskografia albumien osalta on koottu Soul Expressin sivuille, ja nyt kun yhtyeen lähes koko tuotanto on julkaistu uudelleen CD-formaatissa ja monet levyt ovat verkkokaupassamme, käydään albumit läpi levy kerrallaan:

One Way featuring Al Hudson (1979 reissue)

One Way featuring Al Hudson - 1979 album

July 19, 2013

The original release on US MCA 3178, 1979
Now available at CD reissue by Purpose Vault, 2013

Rating: 8/ 10

Tilaa levy verkkokaupastamme
1) Now That I Found You 2) You Can Do It 3) Guess You Didn't Know 4) Music 5) Come Dance with Me 6) I Am Under Your Spell

Al Hudson tosiaan aloitti 70-luvulla levytysuransa melodisen ja sofistikoituneen soulin parissa, ja tuolloin mies levytti ABC:lle nimellä Al Hudson & the Soul Partners. Tuon ABC-kauden levyjä on eBay:ssä näkynyt bootlegeinä, mutta ensimmäiset lailliset kopiot ovat alkaneet tulla vasta nyt, kun hollantilainen Vinyl-Masterpiece on julkaissut Happy Feet-albumin, joka julkaistiin vuonna 1979. Palataan siihen vielä erikseen.

Tuolla Happy Feet-albumilla kun oli Al Hudsonin uran kannalta käänteentekevä single You Can Do It, jonka menestyksen huumassa yhtye sitten vaihtoi pääosin tyyliään groove-vetoiseen diskofunkiin. Kappale oli siis alun perin ABC-merkin levytys ja tuolta Happy Feet-albumilta, mutta otettiin pitkänä maksiversiona mukaan sitten vielä One Way-yhtyeen debyytille vuodelta 1979.

Tällä ensimmäisellä One Way-nimellä julkaistulla Al Hudson-albumilla on siis pitkä, 7:05 maksiversio tuosta You Can Do It-hitistä. Se julkaistiin kuumimpana diskokeväänä 1979, eikä noussut soul-listoilla sijaa 52. korkeammalle, mutta oli tanssilattioiden täyttäjä diskoissa. Kappaleessa melodiapuoli on tosiaan melko jankkaava ja yksitotinen "get up and do your thang - you know you can do it" tanssiinkutsu, mutta groovea rakennetaan instrumentti kerrallaan huolella, ja taustasoitannan imu kuplivine kitarariffeineen (hieman kuten Solar-soundia) ja rohevine bassoineen on intensiivinen. Lisäksi pidän yhtyeen käheä-äänisen naissolistin Alicia Myersin sielukkaasta osuudesta - sehän kuulostaa suorastaan sielukkaalta, kuten myös Al Hudsonin vuorotteluosuudet Myersin miesparina. Ihan kelpo soul-disko-funk siis tanssiklubeille. Ja diskoklassikko, ehdottomasti.

Albumista on muutaman vuoden välein otettu CD-painoksia, mutta kaikki ne on nopeasti myyty loppuun, ja sitten loppuunmyytyjen painosten hinnat ovat lähteneet pilviin. Parhaillaan levyn japskipainosta myydään Amazonissa iloiseen 470 punnan hintaan. Itselläni on CD-versiona levystä vuoden 2003 EU-painos MCA:lla, jonka soundit ovat varsin mainiot, ilmeisesti siis master-nauhoilta. Nyt vuonna 2013 levyn on julkaissut myös Purpose Music Vaults, jonka soundit ainakin yksi hifi-korva ehti jo Amazon.co.uk:ssa haukkua pystyyn, vaikka tuonkin albumin mainostetaan olevan masternauhoilta peräisin.

Albumin huikean arvostuksen soul-diggareiden parissa kuitenkin ymmärtää, sillä levyn soul-raidat ovat erityisen laadukkaita. Tyylikäs midtempoinen Now That I Found You oli muistaakseni ainakin Heikki Suosalon suosikki, ja olen itsekin kovasti oppinut pitämään kappaleen railakkaan pianotaustan ja irtonaisen soitannan ylle tulkitusta mieleenpainuvasta soul-melodiasta. Ja tästä on ehdottomasti tietysti oltava täysipitkä albumiversio, sillä singlenä kappaleella oli pituutta vain 3:26, ja albumiversiohan on lähes 8-minuuttinen. Kappale on varmasti ehdolla jopa yhdeksi One Wayn uran parhaista.

Toinen laatusoul-raita on Dave Robersonin ja Valeria O'Nealin yhtä lailla raikas midtempo-sävelmä I Am Under Your Spell, joka yhdistelee jälleen irtonaista keyboard-taustaa, One Waylle turhan harvinaiseksi käynyttä saksofonisooloilua ja kevytkulkuista soul-melodiaa. Tällä on myös pituutta 8:08. Olen kuulevinani näissä pitkissä instrumenttiosuuksissa myös Barry White-vaikutteita, mikä kuvastaa myös yleislinjaa, melodisuutta ja tarttuvuutta.

Mitään vikaa ei ole myöskään Alicia Myersin vääntelehtivällä tyylillään laulamassa Come Dance with Me, joka nimestään huolimatta ei ole mitään pelkistettyä diskoilua, vaan enemmänkin vielä yhtyeen vanhan linjan mukaista soul-henkistä ja irtonaista rullailua.

Funk-diggareille levyn kärkiraidaksi muodostui ilman muuta Kevin McCordin teos Music. McCord oli juuri se kaveri, joka oli yhtyeen riffi-nikkari, ja tämä raita on huippunäyte miehen Edwards-Rogers-tason ylittävästä groove-kehittelystä. Taustalla jammaillaam koko 7:16 pitkän raidan pituudelta äärimmäisen lennokasta ja tyylikästä, hetkittäin hivenen jatsahtavaakin groovailua. Laulumelodioihin takertumalla eittämättä pitkästyisi menoon minuutissa, mutta funk-miehen korviin tässä riittää nyansseja koko raidan pituudelta ja loputtomaan toistoon. McCord oli itse basisti, mutta erityisesti yhtyeen rytmikitaristi Dave Roberson irrottautuu omaan liitoonsa, ja kosketinsoittaja Gary Schuck on elementissään Leon Huff-linjan jazz-kuvioinnissaan. Tämä raita on puolestaan yhtyeen ehdotonta eliittiä klubi-puolella, groove-henkisen soul/funkin mallinäytteitä. Jos tätä diskomusiikiksi haluaa kutsua, niin todellakin laatudiskoa, ja miljoonien mailien päässä eurodiskohumpasta.

Vähimmälle soitolle albumilla on ainakin itselläni jäänyt sen ainoa balladi Guess You Didn't Know, joka on Al Hudsonin falsetilla tulkitsema haurassävyinen mutta sweet soul -linjoilta mallikas 70-lukulainen balladi. Kieltämättä tällaisten falsettiballadien ja groove-vetoisten diskofunkien yhdistelmä oli enemmän kuin haastava, ja ei toki ollut vaikea arvata, kumpi vei jatkossa pidemmän korren - sekä kumpaa puolta suuri yleisö oppi fanittamaan. Mutta kyllä näille soul-raidoillekin omat faninsa löytyy - tarkistin juuri, että esim. tätä Guess You Didn't Know -kappaletta on YouTubessa toistettu 6,500 kertaa, mikä ei ole ihan kehno luku. Toki You Can Do It kerää sitten vielä kymmenkertaisen yleisön.

Soul Town Rating: ****

Reviewed by Ismo Tenkanen


Yhtyeen seuraava albumi:

One Way featuring Al Hudson - 1980 album One Way featuring Al Hudson (1980)

Takaisin etusivulle