Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Ohio Players: Everybody up (1979 reissue)

Ohio Players: Everybody up CD

March 30, 2014

The original release on US Arista, 1979
Now available at CD reissue by US Funky Town Grooves, 2013

Rating: 5/ 10

Tilaa levy verkkokaupastamme
Buy the CD from our CD shop


1) Everybody Up
2) Don't Say Goodbye
3) Make Me Feel
4) Say It
5) Take De Funk Off, Fly
6) Something Special
Bonus Tracks:
7) Everybody Up (12" Promotional)
8) Take Da Funk Off, Fly (7" Version)


Toivottavasti tämä albumi ei ole osunut kovin monelle ensimmäiseksi Ohio Players-levyksi kokoelmaan, sillä se antaa varsin väärän kuvan yhtyeen musiikista. Tällä vuoden 1979 albumilla kun aiemmin tummaa ja maanläheistä funkia esittänyt kokoonpano lähti kosiskelemaan eurooppalaisia diskomarkkinoita. Albumi jäi yhtyeen ainoaksi Arista-merkillä, ja varmaan syystäkin.

Albumi nimittäin avautuu yhdeksänminuuttisella diskomaratonilla Everybody up, jolla yhtye luopuu funkistaan ja esittää hyvin tyypillistä aikakauden eurotyylistä, jousivetoista diskomusiikkia, jossa tasatahtinen komppi oli suoraan eurodiskosta! En usko, että yhtyeen elossaolevat jäsenet kuuntelevat tätä aikaansaannostaan ylpeinä tänä päivänä - todennäköisesti yrittävät parhaan mukaansa unohtaa koko episodin!

No, onneksi loppu levy oli tutumpaa Ohio Playersia. Funk-osastolta Say It on toki kevyempää ja diskompaa Ohio Playersia kuin oli aiemmin totuttu, mutta tämä lukeutuu hieman samaan kategoriaan kuin Kool & the Gangin ensimmäiset disko-kosiskelut, eli mukana on edelleen runsaasti aitoja funk-aineksia, ja tasaista rytmiä kuorrutetaan sentään kepeällä instrumenttigroovailulla mm. pianolla ja laulupuoli on funkille tuttua hokemaa. Make Me Feel menee samaan kategoriaan, eli on reippaasti diskon suuntaan kevennetty funk, jossa on kuitenkin funkin ainekset vielä kirkkaasti pinnassa. Ja olisiko laulupuolella kuultavissa jopa Earth Wind & Fire-vaikutteita lauluharmonioissa?

Albumin aidointa funkia on kuitenkin P-funk-henkinen Take da Funk off, Fly, joka on jo perustaltaan sataprosenttista funk-menoa, jota tosin rock-henkinen kitara paikoin vetistää. Syntiikkajouset kuulostavat myös lähinnä vastenmielisiltä. Mutta rytmiikka, torvikuviot ja vokalisointi ovat ehtaa funkya.

Tämän aikakauden albumeita ei ollut pituudella pilattu, ja albumilla oli vain kuusi eri kappaletta - tosin pisimmät niistä sitten 7-9-minuuttisia. Päätösraita Something Special on omituinen löysähkö midtempo-rullailu ja hoilotus, jossa ei pysy koossa melodia, ei rytmiikka eikä groove. Kuuden raidan joukkoon mahtui yksi balladikin, joka oli albumin kakkosraita Don't Say Goodbye. Se jää Leroy Sugarfoot Bonnierin erikoiseksi tyylinäytökseksi omasta naukuvasta vokalisoinnistaan, jota hän parhaillaan venytti scat-maiseen improvisointiin ja imitoi mm. kitara- ja bassokuviointia äänellään. Taustalla soi kuitenkin etelän soulin henkinen, jopa blueasahtava maanläheinen svengaava balladitausta.

Kokonaisuus jää Ohio Playersien levytysuran heikoimpiin, jollei sitten se peräti heikoin kiekko, mutta joukossa oli sen verran hyviä hetkiä, että yhtyeen pitkäikäisten fanien kannattaa tämäkin poimia talteen ainakin jos levy vielä alennusmyynneistä löytyy.

Soul Town Rating: **1/2

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle