Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Mtume: Kiss the World Goodbye
| In Search of the Rainbow Seekers

January 1, 2013

The original releases on US Epic, 1978 and 1980
Now available at UK Soulmusic.com reissue 2-CD, 2010

Rating: 7/ 10

Buy this album from our CD Shop

Disc 1:
Kiss the World Goodbye (Epic 1978):
1) Theme (For The People) (Opening) 1:32 2) Just Funnin' 5:19 3) Kiss The World Goodbye 3:52 4) Insert 0:31 5) The Closer I Get To You 3:59 6) Love Lock 4:55 7) Funky Constellation 4:01 8) Closer To The End 4:31 9) Metal Flake Mind 3:29 10) Phase I (40 Seconds Dedicated To All Conga Players) 0:43 11) Day Of The Reggin 3:31 12) This Is Your World 3:27 13) Theme (For The People) (Exit) 0:54

Disc 2:
In Search of the Rainbow (1980):
1) Give It On Up (If You Want To) 6:40 2) You Can't Wait For Love 4:52 3) She's A Rainbow Dancer 4:56 4) We're Gonna Make It This Time 4:56 5) Dance Around My Navel (Doesn't Have To Make Sense, Just Cents) 1:57 6) So You Wanna Be A Star 5:16 7) Spirit Of The Dance 4:18 8) Anticipatin' 4:22 9) Everything Good To Me 4:08 10) Mrs. Sippi 3:41


Soulmusic.com on soul-toimittaja David Nathanin perustama levymerkki, joka julkaisee pääosin 70-luvun soulia CD-uusintajulkaisuina. Levymerkki oli aluksi samassa jakelussa kuin Expansion, mutta tämä marraskuussa 2010 julkaistu Mtume-setti oli ensimmäinen, joka oli Cherry Redin jakelussa, ja tämä Cherry Red on siis brittilevy-yhtiö, johon kuuluvat myös Big Break Records ja Superbird-levymerkit, jotka nekin ovat olleet ahkerana julkaisemassa 1970- ja 1980-luvun soulia, funkia ja diskomusiikkia. Yhdessä nämä kolme labelia ovat julkaisseet parina viime vuonna jo reilusti yli 200 soul- ja funk-albumia CD:nä. Yritetään pysytellä kyydissä ja arvioida edes tärkeimmät niistä.

Mtume oli tietenkin James Mtumen nimikkoyhtye. James Mtume oli jazz-muusikko, kosketinsoittaja ja perkussionisti, joka oli soittanut mm. Miles Davisin yhtyeessä, ja hän perusti myös oman yhtyeensä, joka kantoi tätä Mtume-nimeä. Aluksi se soitti ja levytti jazzia, mutta vuonna 1978 yhtye pääsi Epic-majorille, ja alkoi levyttää kaupallisempaa soulia ja funkia. Yhtyeeseen kuuluivat vuoden 1978 Kiss the World Goodbye -levyllä Tawatha Agee (naissolisti), James Mtume (miessolisti, kosketinsoittimet ja perkussiot), Reggie Lucas (kitaristi ja taustalaulu), Howard King (rummut ja taustalaulu), Hubert Eaves (kosketinsoittimet) ja Basil Fearington (basso). Mainittakoon kuitenkin mielenkiintoisena detaljina, että yhtyeen vuoden 1977 Philadelphia-indie-julkaisulla Rebyrth Cycle yhtyeeseen kuuluivat myös Jean Carn, Dee Dee Bridgewater ja Michael Henderson.

Yhtyeen jäsenistä ei pelkästään James Mtume ja Reggie Lucas vaan myös Hubert Eaves keskittyivät sittemmin niin tiiviisti tuottamaan muita soul/funk-artisteja, että tämä Mtume-yhtye taisi lopulta kaikille olla vain väliprojekti, ja hieman sellainen maku jäi, että yhtyeen jäsenillä ei ollut aikaa ja energiaa keskittyä täysipainoitteisesti yhtyeen omiin levyihin. Kun Mtume ja Lucas tuottivat vuosina 1978-1982 mm. sellaisia artisteja kuin Roberta Flack, Stephanie Mills, Phyllis Hyman, Lou Rawls, The Spinners, Gary Bartz ja Rena Scott, niin kyllä noille artisteille menivät myös kaksikon parhaat sävelmät, ja näille omille albumeille jäi keskinkertaisempaa materiaalia.

Potentiaalia tällä kuusikollakin oli toki vaikka mihin, kun Mtume/Lucas-kaksikon sävelkynä tunnettiin korkeatasoiseksi, ja Tawatha oli supersielukas laulajatar. Vuonna 1983 Mtume rysäyttikin sitten listaykköseksi kappaleen nimeltä Juicy Fruit, jolloin tietenkin jälkeenpäin heräsi mielenkiinto myös näihin yhtyeen varhaisempiin albumeihin. David Nathan on itse kirjoittanut CD-levylle 10-sivuisen historiikin yhtyeestä ja perustelee, miksi hän halusi juuri tämän "aikaansa edellä olevan" albumi-parivaljakon Soulmusic.comin ensimmäiseksi julkaisuksi Cherry Redin alaisuudessa.

Mtume-Lucasin läpimurto säveltäjätiiminä oli Roberta Flackin alkuvuoden 1978 ykköshitti ja kultalevy The Closer I Get to You, ja tällä vuoden 1978 Mtume-albumilla kuullaankin Tawathan sielukkaasti tulkitsema versio tästä laulusta.

Muilta osin Epic-debyytin anti jää kuitenkin paljolti kokeilun asteelle. Mtume ja Lucas olivat jo 1978 olleet Nathanin haastattelussa, ja silloin kuvailleet, miten he Mtume-yhtyeessä siirtyvät jazzista funkiin ja Parliament - Earth Wind & Fire-linjoille. Jälkikäteen, vuonna 2010 tätä albumia puntaroidessaan James Mtume kuitenkin tunnusti, että näinä aikoina hän oli artistina kehityskaaressaan vielä "imitaatio"-vaiheessa, eli pyrki imemään vaikutteita muilta artisteilta ennemminkin kuin luomaan ja innovoimaan omaa musiikkiaan.

Musiikillisesti liikuttiin jazz-henkisestä instrumentaalista tai puoli-instrumentaalista funkiin ja rock-funkiin. Funkissa tosiaan kopioitiin lähinnä Parliamentin Clinton-ideoita mutta levyn funk-puoli ei kiehtonut ainakaan itseäni, vaan se tuntui vaisulta Clinton-imitaatiolta. Soul-puolella uusi versio Roberta Flack-hitistä kiinnitti eniten huomiota, ja sen lisäksi albumilla on toinen vahva Tawathan laulama balladi Closer to the End, jonka Mtume jälkikäteen mainitsikin omaksi suosikikseen levyltä. EWF-tyyliin levyllä oli myös paljon erilaisia lyhyitä interludeja, joista päätösraita Theme (For the People oli puhdasta irvailua Floatersin horoskooppi-aiheiselle hitille Float On. "Hi, I'm Hilda and I'm asparagus with artichoke rising - Hi, I'm Dolores, my sign is spinach, with green pea rising"...

Kaiken kaikkiaan Epic-debyytti oli keskinkertainen avaus jolla oli pari kunnon soul-raitaa kokeilevan funkin ja sekalaisen musisoinnin joukossa. Levyn menestys jäi täysin kuriositeetiksi, LP ei noussut top sataan soul-listoilla ja single, levyn Parliament-henkisin imitointi Just Funnin' jäi sijalle 93.

****************************************************************

Seuraava Mtume-albumi In Search of the Rainbow Seekers julkaistiin vuonna 1980, ja sekään ei ollut vielä mikään jättimenestys, mutta siltä saatiin jo top 30 -soulhitti Give It on up ja albumi nousi myös top 30:een. Yhtyeen kokoonpanoon oli lisätty kitaristi Ed Moore, mutta edellisen kiekon kuusikko jatkoi kokonaisuudessaan.

Give It up oli jo pikkusinkkuna vuonna 1980 funk-suosikkejani, kun kappaleessa on lennokas funk-groove puhaltimien ja Tawathan upean vokalisoinnin johdolla. Myös rytmipohjassa oli imua, Basil Fearingtonin basso myllersi pohjalla. Albumiversiolla, jolla on mittaa 6:38 - toisin kuin CD-kansiteksteissä väitetään (5:24) - kuullaan viiden minuutin jälkeen hyvä instrumentaalibreikki, jolla pääsee kuulemaan taustayhtyeen funk-groovailua. Mtume/Lucas- soundi oli tästä jo tunnistettavissa, mutta olihan tämä vielä monta astetta funkimpaa kuin yhtyeen hitit esim. Stephanie Millsille ja Phyllis Hymanille. Mainio funk-raita.

Loppu levy oli aikanaan mennyt itseltäni aika ohi, ja olin yllättänyt kiekon laadukkuudesta, kun nyt kuuntelin tätä Soulmusic.com:in CD-uusintajulkaisuna. Toki joukossa on pari kehnompaakin tekelettä, mutta myös tutun tasokkaita Mtume/Lucas-soul-raitoja Tawathan tulkitsemana on useita. Funk-puolelta Give It up on omaa luokkaansa, mutta pari muuta ihan kelpo funkia on joukossa keskinkertaisempien tekeleiden kera.

Funk-osastolta She's A Rainbow Dancer ei ole kaksinen sävelmä, mutta tausta on letkeä Mtume/Lucas-groove puhaltimineen ja sykkivine rytmeineen. Spirit Of The Dance sahaa riffejään torvien ja syntikoiden vuoropuhelulla, laulupuoli on nytkin junnaava mutta soitanta on kelpo funkysoulia. Anticipation on samantyyppinen torvivetoinen sahailu, Dance around My Need lähtee jo P-Funk-linjoille, kun James Mtumen yksi esikuva oli Parliament, mutta kappale jää kaksiminuuttiseksi hömppäilyksi. Päätösraita Mrs. Sippi tarjoaa sekaan jo rock-kitarointia ja olisi minun puolestani saatu unohtaa hittisinkun B-puoleksi, jota se olikin.

Menopaloista parhaaksi noteeraan kuitenkin soul-henkisemmän groovailun You Can't Wait for Love, jossa on Ashford & Simpson-tunnelmaa, etenkin kun laulupuoli on James Mtumen ja Tawathan duetto, nyt sävelmäkin on ihan kunnon soulia, ja tausta svengaa rennon rytmimaton ja puhallinsektion myötä. Tästä olisi voitu leipoa jonkinlainen hittikin.

Entä se soul-puoli? Lähinnä Stephanie Mills-Phyllis Hyman-hittilinjaa on Tawathan maukkaasti tyylittelemä So You Wanna Be a Star, josta kokeiltiinkin sinkkua, mutta se ei noussut sijaa 60 korkeammalle. Soundillisesti tämä muistuttaa tietenkin täysin Stephanien vuoden 1980 Mtume/Lucas-tuotantoista albumia Sweet Sensation. Toki tässäkin raidassa oli enemmän funk-henkisyyttä tyypillisine funk-hokemineen lopussa ("Makin it to the top - just can't stop!").

Balladipuoli jäi turhankin vähälle roolille, ottaen huomioon Tawathan kyvyt balladitulkkina. Everything Good to Me on kuitenkin täysin Stephanie Mills/Phyllis Hyman/Rena Scott-linjan klassinen soul-balladi, että olisi ansainnut paljon enemmän huomiota. Täyttä soulia!

Toinen balladi We're Gonna Make Make It This Time on ehkä vähemmän tyypillinen Mtume/Lucas-raita taustoiltaan, mutta Tawatha laulaa sen todella antaumuksella, ja tämäkin olisi ollut keskinkertaisemman soul-albumin kohokohta.

Lopuksi voisi vielä mainita, että Tawatha vieraili myös vuoden 1980 saksofonisti Gary Bartz-albumilla Bartz laulamassa kappaleen Keep Goin' on, joka sekin on ihan klassista Mtume/Lucas-soundia samalta vuodelta 1980, ja jälleen pakollinen hankinta Mtume/Lucas-soundin diggareille. Albumi on julkaistu Funky Town Groovesilla vuonna 2012.

Expansionin perustaja Ralph Tee taisi jossain haastattelussaan mainita, että hänen suosikkiaikakautensa soul-musiikissa oli vuosi 1981, ja ei tämä vuosi 1980 hassumpi ollut sekään!

Molemmat albumin muuten julkaistiin CD:nä ensin Japanissa, ja myytiin nopeasti loppuun, jolloin näistä pyydettiin jo ihan tolkuttomia hintoja. Nyt siis kahden japski-kopion sijasta saat molemmat kiekot neljäsosahinnalla normaalihintaisista japanilaispainoksista!

Arviopisteet:
Kiss the World Goodbye 6/10
In Search of the Rainbow 8/10

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin etusivulle