Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Melba Moore: A Portrait of Melba (1977 reissue)

Melba Moore: A Portrait of Melba

October 13, 2012

The original release on US Buddah, 1977
Now available at CD reissue by US Funky Town Grooves, 2012

Rating: 8/ 10

Tilaa levy verkkokaupastamme/Order from our CD shop


1) You Are My River 2) Promised Land 3) I Don't Know No One Else To Turn To 4) Standing Right Here 5) Just Another Link 6) Living Free 7) Is This The End 8) Love And I Aren't Strangers Anymore
Bonus Tracks:
9) Promised Land (12" Extended)
10) Standing Right Here (12" Version)


Melba Mooren musiikkiuran muokkaus musikaalilaulajasta levytysartistiksi oli Buddahilta takkuillut, kun ensin oli aloitettu Roberta Flack -tyylisestä aikuismateriaalista, ja sitten yritetty Van McCoyn johdolla muokata Melbasta diskonukkea. Kaupallinen menestys oli erittäin vaisua, kun korkeimmalle yltänyt vuoden 1976 Melba-albumi jäi sekin vain sijalle 30. ja roikkui vain yhdeksän viikkoa listoilla. Heikoimmin Buddah-albumeista myi tämä vuoden 1977 A Portrait of Melba, joka ei yltänyt lainkaan soul-listoille, pop-listoista puhumattakaan.

En itsekään ollut tätä albumia koskaan kuullut, ennen kuin FTG painoi siitä CD-kopion vuonna 2012. Ja uskomatonta kyllä: levy osoittautuu laatulevyksi, josta juuri kukaan ei ole koskaan kuullut mitään. Laadun takasi jo tuotanto- ja taustatiimi, sillä koko albumin on tuottanut Philadelphia Internationalin parhaisiin tuotantotiimeihin kuulunut John Whitehead - Gene McFadden - Victor Carstarphen, ja vaikka muusikoita ei ole erikseen kreditoitu, vaan kiitellään "Gamble & Huffia ja koko Philly International -perhettä", niin kaikesta kuulee, että tutut PIR-huiput ovat musiikin takana.

McFadden & Whitehead (yhdessä Carstarphenin kanssa) kunnostautui tuottajana jo ennen omaa levytysuransa läpimurtoa vuonna 1979, ja jatkoi tuottajana sen jälkeenkin tuottaen Melban ohella 80-luvulla jopa Freddie Jacksonia. McFadden & Whiteheadin paras vahvuus oli se, että he pystyivät paitsi kirjoittamaan syvällisiä, juurevia ja maanläheisiä balladeja, he taitoivat yhtä hyvin laadukkaat tanssiraidat, mistä tietenkin ikimuistoisimpana esimerkkinä McFadden & Whiteheadin legendaarinen kevään 1979 läpimurtohitti Ain't No Stoppin' Us Now.

Pidän heitä myös ihanteellisena tuottajana Melba Moorelle, sillä Philly-miesten tuotannossa balladit pysyttelivät vahvasti soulin väreissä, ilman Melban taipumusta musikaali-dramaattisuuteen ja yltiöpäiseen kiekumiseen, kun taas menopaloilta kaikkosi se Van McCoyn tarjoama eurodisko-mainen sirkus-kilkatus ja popmaisuus, ja tilalle tulivat ilmavat mutta täyteläiset Philly-rytmit. Oli harmi, että Philly-kolmikon ja Melban yhteistyön alku osui tähän Buddah-kauden viimeiseen albumiin, jota tuskin ihmeemmin Buddah enää markkinoi, mutta kuvaavaa oli, että yhteistyö McFadden & Whiteheadin ja Melbam välillä jatkui uudelleen 1980-luvulla uusilla levymerkeillä.

Singlenä kokeiltiin raitaa Standing Right Here kääntöpuolenaan Living Free. 12 tuuman versiossa kääntöpuolena oli This Is It eli vuoden 1976 diskohitti. 12 tuuman maksisinglen 6:59 pitkä versio Standing Right Here:sta on myös CD-uusintajulkaisun lopussa bonus-raitana. Tämä on Philly-soul-diggareille varmasti mieleen, sillä 7 minuutin versiossa on sekä tilaa Melban laululle että Philadelphia-muusikoille tyypilliseen jazzahtavaan sooloiluun ja perusrytmi laukkaa tutussa tuhdissa perkussiivisessa Philly-poljennossa. Suurta listamenestystä tästä ei kuitenkaan saatu, vaan single jäi sijalle 69., ja niinpä koko albumi floppasi perässä. Jotenkin uskon, että PIR-labelilla tälle olisi saatu ihan eri tavoin näkyvyyttä, ja menestyskin olisi ollut toisenlainen.

Siitä päätellen, että CD-levylle on saatu bonus-raidaksi myös liki 10-minuuttinen versio Promised Land-raidasta, viittaa myös siihen, että tätä olisi kokeiltu albumin kakkossinkkuna, joskin voi myös olla, että se hyllytettiin. En ainakaan löytänyt siitä verkosta mitään jälkeä sinkkuna. Kappaletta on ollut kirjoittamassa tuotantotrion ohella Leon Huff, ja tanssiraita rakentuu intensiiviseen rytmiikkaan, jota höystetään Philly-diskoilulle tutuilla kuvioilla rytmikitaralla, jousilla ja kosketinsoittimilla. Lyhyempi albumiversio on perinteinen Philly-menoraita, jossa on balladinomainen alku, joka muuntuu hiljalleen lennokkaaksi tanssiraidaksi, jota sävytetään huilusoololla. 10 minuutin maksiversioon ei oikein ole riittämiin aineksia, vaan tulee jo paikoin hieman tyhjäkäynnin makua, sillä groove ei ole samalla tavoin hypnoottinen kuin parhailla Philly-diskoklassikoilla, mutta etenkin perkussionistin työskentely on kauttaaltaan näyttävää.

Vaikka noita kahta disko-soul-raitaa tarjoillaankin bonus-raitoineen albumin vetonauloina, mistään diskoalbumista ei suinkaan ollut kyse, sillä nuo kaksi kappaletta olivat kahdeksan raidan albumin ainoat vauhtipalat, ja loppu levy koostui balladeista ja midtempo-lauluista aivan tuttuun Philly-henkeen.

Avausraita You Are My Riveron levyn ainoa cover-laulu, Carlos Santanan ja Leon Patillon laulu, josta esitetään hieman gospel-henkinen, mutta silti verraten rauhallinen tulkinta. Melba pääsee loppuun kuitenkin väläyttämään oktaaviskaalaansa.

Perinteisempiin Philly soul -sävyihin päästään midtempoisella balladilla I Don't Know No One Else to Turn, jota voisi kuvitella myös PIR-lauluyhtyeiden ohjelmistoon. Hienot kitarakuviot ja hillityt puhaltimet täydentävät aistikasta taustaa. Lyhyt fonisoolokin kuullaan instrumentaalibreikissä. Onpa tosiaan musiikillisesti eri sfääreissä kuin Van McCoyn sirkus-disko-iloittelut. Melba lataa melko täysillä instrumentaalibreikin jälkeisen osuuden. Melba ja Philly-tuottajat olivat selvästi löytäneet yhteisen sävelen, ja ei ole yllätys, että yhteistyö jatkui myös levymerkin vaihduttua. Hieno esitys.

Just Another Link on funkympaa PIR-soundia, ja ensi sekunneista kuulee, että asialla ovat PIR-maestrot. Introsta tulevat mieleen Teddy Pendergrassin debyytin menopalat - sehän oli samalta vuodelta 1977, ja arvannette, ketkä olivat siellä vahvasti mukana... Aivan oikein: Victor Carstarphen / Gene McFadden / John Whitehead.

Living Free rauhoittaa tunnelman riisuttuun balladiin, mutta kosketinsoittimet ja jouset pitävät yllä Philly-soul-sävyjä. Is This the End on ulkopuolinen sävelmä, mutta ei tietääkseni mikään cover-esitys. Tausta on jälleen hyvin tuttua PIR-menoa niin rytmien kuin puhallin- ja jousisektion osalta.

Albumin päätösraita Love and I Aren't Strangers Anymore, klassinen Philly-balladi, jonka sävelkuluissa on häivähdys Harold Melvin & the Blue Notes -ikivihreää If You Don't Know Me by Now. Melba osoittaa tällä pystyvänsä todellakin ihan juurevaan soul-laulantaan, eikä vain teatraaliseen musikaalimenoon tai diskoiluun. Tämä oli tulkintana varmasti Melban uran kärkikohtia tähän asti.

Kaiken kaikkiaan todella positiivinen yllätys, sillä vuoden 1977 soundein Philly soul oli todella kukoistuksessaan, ja ennenkuulematon McFadden/Whitehead/Carstarphen- tuotos tuolta ajalta on Philly-diggarille todellinen löytö. Suosittelen lämpimästi sekä Philly-soul-faneille että Melba Mooren ihailijoille.

Reviewed by Ismo Tenkanen



Melba Moore -albumidiskografia



Takaisin Funky Town Grooves -esittelysivulle

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page