|

Margie Joseph
Knockout!
CD-uudelleenjulkaisu vuodelta 2009, Funky Town Grooves
Albumi julkaistu alun perin 1983, US HCRC
Soul Town Rating: 7/10
Tilaa levy Soul Express verkkokaupasta - Click here to buy
1) Knockout (Special Mix) 2) Moove To The Groove 3) Come And Make Love With Me 4) Gonna Get You
5) Pull The Shade 6) The One You Can Trust 7) Give It To Me 8) I'm Blessed
Bonus Tracks:
9) Knockout - John Morales 2009 Ext Re-edit - Unreleased 10) Moove to The Groove - Ext 12 " Version 11) Move To The Groove - Instrumental - Unreleased
Margie Josephista yritettiin 70-luvulla kovasti saada uutta Aretha Franklinia,
mutta vaikka Margien kaupallinen menestys jäi hyvin vaisuksi, etenkin hänen 70-luvun
levyjään arvostetaan edelleen korkealle. Tästä kielii myös se, että kaikki Margien
seitsemän 70-luvun soul-albumiaan on uudelleenjulkaistu ja ovat jatkuvasti saatavilla.
Täydellinen
Margien LP-discografia löytyy Soul Expressin sivuilta.
1980-luvulle siirryttäessä musiikin soundit syntetistoituivat nopeasti, ja vuonna 1983, jolloin tämä
HCRC-indiemerkillä julkaistu albumi ilmestyi, myös listasoundit olivat rumpukoneellista
syntiikkajyräystä Kashifin ja muiden alan spesialistien johdolla. Kun 70-luvun
soul-leideistä mm. Evelyn "Champagne" King ja Melba Moore tahkosivat
uudella bassosyntikka-vetoisella klubisoundilla isoja hittejä, niin samoille markkinoille
tähtäsi tämä Knockout!.
Mikäs siinä, tuossa omassa sarjassaan Knockout! oli ihan toimiva levy, vaikka
kaukana siitä Margie Josephista, jota hänen 70-luvun Stax- ja Atlantic-albumit esittelivät.
Ehkä yllättävintä oli se, että taustoilla soitti vanha Stax-veteraani
Lester Snell kosketinsoittimissa, joskin niitä trendikkäämpiä prophet- ja moog-keyboardeja
näppäilivät nuoremmat ja tuntemattomammat kaverit - muita nimimiehiä ei tämän albumin tekoon
osallistunut.
Knockout!-otsikkokappale oli vuodenvaihteessa 1982/-83 jopa yltää top teniin soul-listoilla,
kun se kävi sijalla 12, joka pienelle indie-merkille oli sekin hieno saavutus. Kappale on
tosiaan jyräävä aikakauden Kashif-huumassa tehty syntiikkafunk, jossa kertosäkeessä Margie pistetään jopa vuorottelemaan
vocoder-kurnutuksen kanssa. Kappaleen hypnoottisuus perustuu kuitenkin ennemminkin
pompottelevan bassosyntiikkakuvion varaan, ja Margien vetämä säkeistöosa on itse asiassa
myös laadukas soul-melodia, vaikka itse kertosäe onkin sitten simppeliä "He's a knockout"-hokemaa.
Youtubesta löytyy kuunneltavaksi useita versioita tästä kappaleesta, toki ilman mitään liikkuvaa kuvaa.
Kakkosraita on todellakin väärin-kirjoitettu Moove to the Groove, ja siinä oli jo Midnight
Star-tyyppisiä elektro-funk-aineksia, ja laulupuoli oli typistetty entistä riffimäiseksi.
Epäilemättä tämä oli jo melkoinen shokki Margien vanhoille faneille, mutta vuonna 1983 tällainen
oli trendikästä, eikä Margie toki ollut ainoa "old school"-soul-artisti, joka yritti
modernisoida musiikkiaan tuoreimpien trendien mukaiseksi.
Margien vanhojen fanien onneksi kuitenkin seuraava raita Come And Make Love With Me
palautti tunnelman perinteikkään ja jopa laulajattaren Southern Soul -juurien väreihin.
Kappaleessa on jopa Soul Children-mäisiä sävyjä, ja kappale olisi soveltunut loistavasti
myös duettoesitykseksi. Laatusoulia!
Gonna Get You on pikkunäppärä, muhkean funk-basson saattelema melodinen midtempoinen,
jonka rytmipuolikin on varsin irtonainen pianoineen. Samoista aineksista, mutta huomattavasti funkymmin
soundein jatkaa Pull the Shade. Jälleen kevyempää soulia edustaa The One You Can Trust,
jonka tausta on soitettu perinteisillä instrumenteilla, ja Lester Snell on sovittanut mukaan
jopa jouset, jotka olivat 80-luvun puoliväliä lähestyttäessä jo varsin harvinaisia soul-levyjen
taustoilla. Mitään vikaa ei ole myöskään toisessa jousien sävyttämässä puolinopeassa rullailussa
Give It to Me, jossa on sekä kelpo melodia että tausta.
Koko albumin juurevin raita on säästetty varsinaisen albumin loppuun. I'm Blessed
on nimensä mukaisesti jo gospel-sävyjä tavoitteleva klassinen soul-balladi, joka tuo minulle
kovasti mieleen toisen Arethaan usein rinnastetun etelän soul-laulajan, Shirley Brownin.
Levy oli kaikkiaan selvästi parempi kuin muistinkaan, sillä vanhaa muistikuvaa
albumista olivat kovasti leimanneet nuo
kiekon alkuun sijoitetut kaksi syntiikka-funkia. Mutta kun näitä ei ollut kahta enempää, ja
loppu levy oli ihan kelpo soulia, niin kyllä soul-fanin tämä CD-uusintajulkaisu
kannattaa poimia talteen. Tuskinpa originaali indie-vinyyliä Suomeen montaa kopiota
oli kulkeutunutkaan.
(Soul Town Rating: 7/10)
Takaisin
etusivulle
Back to our (English) home page
|