Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

LaToya Jackson: Heart Don't Lie

US Private Eye 1986, US Funky Town Grooves reissue CD, 2012
Tilaa levy Soul Express-verkkokaupasta
1) Think Twice 2) Heart Don't Lie 3) Bet'cha Gonna Need My Lovin' 4) Private Joy 5) Hot Potato 6) I Like Everything You're Doin' 7) Frustration 8) Without You
Bonus Track on the CD reissue:
9) Bet'cha Gonna Need My Lovin' - Long Version 10) Bet'cha Gonna Need My Lovin' - Instrumental Version 11) Heart Don't Lie - Club Version 12) Heart Don't Lie - 12" Version 13) Private Joy - Extended Dance Version 14) Hot Potato - 12" Version 15) Hot Potato - Dub Version

Michael Jacksonin isosisko LaToya Jackson avasi levytysuransa yllättävänkin funkylla ja täysipainoisella otsikottomalla funk/soul-kiekolla vuonna 1980, ja LaToyalla oli uransa alkuaikona todella nimekkäitä taustavoimia. Debyyttialbumi oli USA:n soul-listoilla sijalla 26. Kuitenkin ainoa muu LaToyan yli kymmenestä albumista, joka koskaan ylsi soul-listoille, oli tämä vuoden 1984 Heart Don't Lie. Sillä silmiin pistävät maineikkaat taustahahmot: tuottajana Amir Bayyan, muusikkona Stanley Clarke ja George Duke, säveltäjinä Prince ja Howard Hewett. Levyn uusintajulkaisu Funky Town Grooves -merkillä myytiinkin pikavauhtia loppuun.

Amir Bayyan alias Kevin Ricardo Bell on Kool & the Gang-yhtyeen Robert "Kool" Bellin ja Ronald Bellin (alias Khalis Bayyan) veli, joka tunnettiin ennen muuta tuottajana ja säveltäjänä 1980-luvulla. Mies pystyi tuottamaan myös ihan ehtaa funkya ja soulia (mm. Tomorrow's Edition -yhtyeen albumi v. 1982), mutta totta kai myös Kool & the Gangin tyyliin hyvinkin popahtavaa disko-soul-materiaalia. Sellaisenaan hän olikin varmasti hyvä valinta LaToyan tuottajaksi, sillä olihan selvä, että LaToyalle haettiin menestystä myös pop-puolelta.

Albumin vetonaulaksi nousikin supertarttuva pop-soul-laulu Bet'cha Gonna Need My Lovin', joka ei tyylillisesti ollut kaukana esim. Solar-yhtiön hittimateriaalista, toki vielä hieman kevyempi ja popmaisempi. Kappaleesta tuli LaToyan uran isoin hitti, kun se nousi kesällä 1984 Billboardin R&B-listan sijalle 22. Kappaleesta on CD-uusintajulkaisulla myös pidennetty 6:16 versio, jolla on liki minuutin pituinen intro, mutta itse lauluhan pyörii kovasti kertosäkeen ympärillä. Levyllä käytettiin 5-henkistä torvisektiota, mutta tällä hittiraidalla torvimiehet eivät pääse mukaan. Mainittakoon, että kappale julkaistiin alun perin LARC-levymerkillä, mutta LaToya siirrettiin uudelle Private-I- levymerkille, jolla häneltä julkaistiin kaksi albumia.

Avausraita Think Twice on samantyyppinen tarttuva pop-soul-laulu, mutta nyt on mukana jo kepeitä puhallinriffejä ja jopa lyhyt pasuunasoolo, josta vastasi Kool & the Gangin Clifford Adams. Solar-soundeja muistutti myös pirteä fonisoololla vahvistettu disko-soul-raita I Like Everything You're Doin'.

Levyn nimikappale Heart Don't Lie on kalypso-henkinen eli siten hyvin lastenlaulumainen rallatus, jota LaToya on itse ollut kirjoittamassa. Taustaa ryyditetään vahvoilla perkussioilla ja foni-soololla, mutta en yleisesti ottaen pidä lainkaan tämäntyyppisistä lasten-lattari-soundeista. Sinkkuna tästä saatiin kuitenkin toinen top 30-hitti albumilta.

Princen ohjelmistosta poimittu Private Joy herätti tietysti levyllä paljon huomiota, mutta kyllä tämäkin raita oli käännetty hyvin popmaiseen moodiin Latoyan versiona. Parasta kappaleessa on Amir Bayyanin vahva bassottelu, mutta rock-kitaraa tungetaan tietysti myös kovasti sekaan esikuvan mukaisesti.

Soul-diggareita kiinnosti varmasti enemmän Howard Hewettin kontribuutio albumille, kun Frustration on Hewettin puoliksi kirjoittama yhdessä Chuck Gentryn kanssa, ja Hewett on mukana myös taustalaulajana, mutta tämä kappale muistutti Shalamarin rockahtavia syntiikkadiskoiluja yhtyeen kaupallisen ja musiikillisen syöksylaskun aikana 1980-luvun puolivälissä.

Albumin kolmantena sinkkuna lohkaistiin raita Hot Potato, josta on mukaan liitetty myös 6:29 mittainen 12 tuuman singleversio ja instrumentaali-dub-versio klubikäyttöön. Tässä on erilaisten gimmickien mukana paljon hyviäkin aineksia taustayhtyeen svengailussa, kun torvisektio pääsee vauhtiin, ja instrumenttigroovailulle raivataan enemmänkin tilaa. Albumin kolmantena sinkkuna tämä nousi vielä sijalle 43.

Albumin ainoa balladi Without You osoittaa, että laulajana LaToya oli varsin lattea, ja ei hänestä tosiaan ollut miksikään uudeksi supertähdeksi musiikissa, vaikka levy-yhtiöt yrittivät ratsastaa Michael Jacksonin ja Jacksons-perheen maineella.

FTG julkaisi myös LaToyan toisen Private-I-albumin Imagination, mutta siitä tuli niin musiikillinen kuin kaupallinenkin floppi.

Soul Town Rating: ***

Muita LaToya Jackson -levyjä:
LaToya Jackson (1981/uusintajulkaisu 2011)
Imagination (1986/uusintajulkaisu 2012)

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page