Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

La La: La La (1987 reissue)

La La: La La

December 21, 2013

The original release on US Arista, 1987
Now available at CD reissue by US Funky Town Grooves, 2013

Rating: 6/ 10

Tilaa levy verkkokaupastamme

1) (If You) Love Me Just A Little
2) I Got A Thing For You
3) I Don't Wanna Go
4) We'll Keep Striving (Duet with Bernard Wright)
5) Any Man Will Do
6) My Love Is On The Money
7) Deal With It
8) All Work no Play (Duet With Glenn Jones)
9) So Into Love
Bonus tracks:
10) On The Money (Full Force On The $ Dub Mix)
11) My Love Is Acapella
12) If You Love Me Just A Little (12" Version)
13) If You Love Me Just A Little (Full Force Big Mix)
14) We'll Keep Striving (Extended Remix)
15) I've Got A Thing For You (Extended Remix)
16) I've Got A Thing For You (Dub Mix)

La Forrest Cope ei ainakaan osannut odottaa Internetiä ja hakukoneita valitessaan taiteilijanimeään La La, ja debyyttialbuminsa nimeä La La, joita on käytännössä mahdoton löytää monen levykaupan hakukoneista. Eli jos tämä levy myy huonosti myös uusintajulkaisuna, suurin vika ei ehkä olekaan musiikissa, vaan siinä, että levyä on mahdoton löytää! Kokeilkaapa niin Amazonista kuin Soul Expressin verkkokaupasta, epätoivoista!

La La oli alun perin Kashifin tallin yksi säveltäjänimistä, joka kirjoitti Whitney Houstonin läpimurtohitin You Give Good Love sekä Glenn Jonesin soolouran ensimmäisen top ten -hitin Show Me, ja ilmeisesti noista palkinnoksi sai sitten luvan levyttää sooloalbumin Aristalle. Tuottajiksi päätyivät Kashif ja Full Force.

Levy ilmestyi vuonna 1987, jolloin Soul Town oli jo toiminnassa, ja noin kerran kuukaudessa saimme myyntiin paketin import-vinyylejä suoraan USA:sta. Tuohon aikaan laatulevyjä tuli siihen tahtiin, että tämä La Lan uutuus väistämättä hukkui tarjontaan: vaikka kyse ei ollut huonosta levystä, parempia ilmestyi kymmeniä samana vuonna. Kashifin ja Full Forcen tuotannossa hän puolestaan ei ainakaan erottunut joukosta, vaan pikemminkin sulautui massaan. Persoonallisuutta, omaleimaisuutta tässä välteltiin kuin ruttoa, ja jos se oli tarkoitus, onnistuttiin täydellisesti. 25 vuotta levyn ilmestymisen jälkeen en todella muistanut levystä yhtään mitään.

Levyn ilmestymisen aikaan vertailin La Lan lauluääntä Evelyn Kingiin, mutta Evelynillä oli persoonallisuutta, pirteyttä ja eläytymisvoimaa kiistatta enemmän. Kaiken tämän jälkeen ketään ei hämmästytä, kun kerron, että levyltä saatiin kaksi minihittiä ja itse albumi jäi sijalle 57. soul-listoilla kadoten viidessä viikossa. Neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt La Lan kakkosalbumi La La Means I Love You ei sitten edes noussut listoille, ja La Lan oma laulajanura jäi kananlennoksi.

Vaikka La Lan omasta laulajanurasta ei oikein tullut mitään, niin kiistatta lahjakkaasta säveltäjästä oli kyse. Menopaloilla erityisesti Evelyn King tulee jatkuvasti mieleen, etenkin kun Evelynkin oli Kashifin tiimin tuotettavana 1980-luvulla. Toisaalta La Lan hitit muille artisteille olivat vahvoja balladisävelmiä, ja niitä jäin myös tältä albumilta odottamaan. Eniten Whitneyn jalanjäljillä on raita hieman aikuisviihteellinen I Don't Wanna Go, joka on vielä sovitettu varsin perinteiseen soul-taustaan fonin kruunaamana, mutta ei tuostakaan miksikään klassikoksi ole. Ihan kelpo esitys kuitenkin.

Sinkuiksi poimittiin rutiinimaisia moderneja funkeja, Full Forcen tuottamat (If You) Love Me Just A Little ja My Love Is On The Money, joissa ei ole suurta vikaa, mutta noita mahtui kolmetoista tusinaan, eikä siksi listasijoitukset 22. ja 48. yllättäneet.

La La oli kotoisin Queensistä New Yorkista, ja naapurustossa asuneet Bernard Wright, Lenny White ja Tom Browne vierailevat levyllä. Lenny White ja Marcus Miller olivat tuottaneet albumin ainoan ulkopuolisen sävelmän We'll Keep Striving, jolla Bernard Wright vierailee duetoimassa nasaalisine tenoreineen kepeällä, aavistuksen Karibea-vivahteisella esityksellä.

La La oli tuottanut Glenn Jonesin vuoden 1986 RCA-albumille Take It from Me neljä raitaa, mukaanlukien Glennin ja La Lan dueton All Work, No Play, joka on perkussioiden ja torvien värittämä keskinkertainen funk, joka liitettiin myös tälle La Lan debyytille. Pointer Sistersien hyppypomppu-poppi-rallien linjainen Any Man Will Do on albumin heikoin hetki.

Tämän albumin kuvailu adjektiivilla "underexposed" on melkoinen kohteliaisuus levyä kohtaan, sillä oikeasti levy sai juuri sellaisen huomion kuin se ansaitsikin. Hyvin kuuntelukelpoinen levy mutta yksinkertaisesti jäi parempien levyjen varjoon.

Reviewed by Ismo Tenkanen

P.S. La La oli ennen soolouraansa esiintynyt yhtyeessä nimeltä Jack Sass Band, jolta FTG on niin ikään julkaissut albumin Sassified jo vuonna 2009.

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle