Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Kashif: Love Changes (Expanded, 1987 reissue)

March 2, 2013

The original release on US Arista, 1987
Now available at US Funky Town Grooves reissue CD, 2012

Rating: 7/ 10

Buy this album from our CD Shop

1) Love Changes featuring Meli'sa Morgan 2) Loving You Only featuring Doug E. Fresh 3) It All Begins Again 4) Love Me All Over 5) Midnight Mood featuring Kenny G 6) Fifty Ways {To Fall In Love} 7) Somebody 8) Who's Getting Serious 9) Reservations For Two featuring Dionne Warwick 10) Vacant Heart
Bonus tracks:
11) Love Changes featuring Meli'sa Morgan {Full Version} 12) Loving You Only featuring Doug E. Fresh {Extended Remix} 13) Love Me All Over {Extended Version} 14) Love Changes featuring Meli'sa Morgan {Acapella Version} 15) Kathryn {Instrumental} 16) Love Changes Featuring Meli'sa Morgan {Instrumental Version}


Ex-B.T. Express-kosketinsoittaja ja menestystuottaja Kashifin neljä ensimmäistä soololevyä Aristalla julkaistiin vuosina 1983-1987 ja nyt kaikki neljä on julkaistu uudelleen Funky Town Grooves -labelilla. Debyytti Kashif nousi Billboardin black-listalla sijalle 10, kakkoslevy Send Me Your Love sijalle 4., mutta sitten kolmosalbumi Condition of the Heart oli selkeä pettymys ja jäi sijalle 32.

Tälle neljännelle albumilleen Kashif on satsannut selvästi enemmän soul-puoleen eli balladeihin, mid-tempo-melodioihin ja laulupuoleen, johon Kashifin sinänsä ihan OK tenorin kylkeen oli rekrytty eturivin naissolisteja soul-maailmasta, eli Meli'sa Morgan, Dionne Warwick ja taustalle myös Whitney Houston, kun taustoja värittivät lisäksi supersuosioon noussut fonisti Kenny G. ja rap-tähti Doug E. Fresh. Satsaukset eivät suinkaan menneet hukkaan, albumi nousi kuitenkin vain sijalle 17. LP-listoilla, vaikka albumilta lohkottiin neljä single-hittiä.

Sinkkuja tuli kuitenkin markkinoille hieman väärässä tahdissa, sillä levyn jälkikäteen ajatellen selvä kärki, duetto Meli'sa Morganin kanssa Love Changes tuli vasta toisena singlejulkaisuna, ja se nousi sijalle 2. Meli'sa oli itse noussut parrasvaloihin soolourallaan pari vuotta aiemmin sielukkaasti tulkitulla Prince-coverilla Do Me Baby, ja tämä Love Changes oli jo neljäs Meli'san top ten -hitti soul-listoilla. Tämä kappale on itse asiassa cover-versio Skip Scarboroughin vuoden 1978 hienosta balladisävelmästä, jonka alun perin tulkitsi Joyce Kennedy Mother's Finest-yhtyeen päävokalistina. Joycen tulkinta on melkein kuin yksi yhteen Chaka Khanin laulannan kanssa, aivan mahtava suoritus ja hieno esitys, mutta originaali ei noussut sijaa 26. korkeammalle. Tämä Kashifin ja Meli'san duetto on upotettu varsin pelkistettyyn taustaan, mutta mainio sävelmä ja etenkin Meli'san sielukas vääntö nostavat tämänkin version laatu-soulin puolelle. Meli'sa oli itse lähtöisin yhtyeestä High Fashion, jossa lauloi myös Alyson Williams, ja High Fashionin kaksi Capitol-albumia on juuri julkaistu Expansionilla 2on1-pakettina yhdellä CD-levyllä. FTG:n tälle levylle ymppäämä Love Changes:in maxi-singleversio, jolla on mittaa 6:16, on soundeiltaan järkyttävä kalsea mäiskyttely ja extraminuutti on aivan tyhjää kolistelua, 4:42 pituinen albumiversio on se ainoa oikea versio tästä. FTG ei ole taaskaan saanut muusikkotietoja mahdutettua CD-uusintajulkaisuunsa, ja ne piti kaivaa originaali vinyylikansista. Bassossa peukuttelee maukkaasti Wayne Brathwaite.

Albumin ensimmäinen singlelohkaisu oli kuitenkin Dionne Warwick-duetto Reservations for Two, joka oli siis alun perin Dionnen omalta samannimiseltä albumilta ja julkaistu pari kuukautta ennen tätä Kashin levyä, mutta kappale ilmestyi singlelistalle lokakuun 1987 puolivälissä juuri ennen tämän Kashifin oman albumin julkaisua. Tämä kappale on enemmänkin Dionnen yleisöä varten kirjoitettu ja räätälöity aikuisviihteellinen, elokuvateemamainen rakkausteema, joka on myös sovitettu Gene Pagen jousi- ja puhallintaustaan, mutta sokerisesta teemasta väännetään oikeastaan yllättävänkin täysipainoista soul-duettoa, eli kaikki kunnia Dionnelle ja Kashifille laulusuorituksesta. Single ylsi sijalle 20. soul-listoilla, mutta kuten arvata saattaa, pop-listoilla tämä oli suurempi menestys ja on itse asiassa Kashifin uran suurin pop-hitti, vaikka ei yltänytkään pop-listoilla sijaa 62 korkeammalle. Soul-listoilla Kashifin uran suurin hitti oli muuten tuo edellä mainittu Meli'sa Morgan-duetto, joka nousi siis listakakkoseksi.

Kashif oli selvästi huomannut vuosien 1985-1987 soul-balladibuumiin, kun kesken kaiken syntiikkamäiskeen ja swingbeat-trendien soul-listoja alkoivat valloittaa mm. Freddie Jacksonin, Eugene Wilden ja lukemattomien naisartistien balladihittien myötä tyylikkäät ja melismaattisesti tulkitut balladihitit. Näiden julkaisussa ja tuotannossa kunnostautui erityisesti alun perin Melba Mooren taustoilta tutuksi tullut Hush Productions -tuotantotiimi, jolla oli jopa kymmenkunta kovan luokan soul-laulajaa rosterissaan 1980-luvun jälkipuoliskolla. Kashifin näihin kuvioihin kytki duetot Melba Mooren albumeilla 80-luvun jälkipuoliskolla, ja näistä saatiin pari listahittiäkin. Vuoden 1986 Love the One I'm with nousi listaviitoseksi, ja vuoden 1988 I'm in Love sijalle 13.

Tuollainen Hush-tyyppinen moderni soul-balladi-soundi kuuluu kuitenkin selvästi vaikuttaneen myös Kashifin omaan tyyliin, sillä esimerkiksi kappale It All Begins Again on kuin suoraan Freddie Jacksonin levyltä. Vaikka Kashif ei suinkaan ollut vokalistina Freddien tasoinen suvereeni tulkki, ihan sielukkaasti Kashif'kin vääntelee tenoriaan jälleen Gene Pagen sovittaman ja orkesteroiman taustan yllä. Oli melkoinen yllätys, että taustojen syntetisoijana ja koneellistajana tutuksi tullut Kashif omalla albumillaan intoutui tällaisten balladien esittäjäksi.

Tuo em. kappale ei kuitenkaan ollut Kashfin oma, toisin kuin yleensä hänen soololevyjensä materiaali. Tällä albumilla oli peräti neljä ulkopuolista melodiaa, joilla Kashif nimenomaan lähestyi perinteistä ja aikuislinjan soulia. Miehen oma balladisävelmä yhdessä Greg Phillinganes:in kanssa, Love Me All Over on jälleen synteettisemmissä soundeissa steppaileva midtempo-balladi, mutta hyvinkin Freddie Jackson-mainen tulkinta, jolla Kashif myös pyrkii esikuviensa kaltaisiin ad lib -osuuksiin eli lisäilee omaa improvisaationsa kirjoitetun sanoitusrungon ympärille, kuten alan mestareille oli luonteenomaista. Tätä kokeiltiin myös singlenä, ja kappale nousi black-listan sijalle 14.

Kenny G. aloitteli huikeaan cross over -menestykseen johtanutta uraansa aikanaan Kashifin tuotannossa, ja maksaa nyt kalavelkojaan takaisin Kashifille vierailemalla tällä levyllä. Midnight Mood on Kenny G.:lle tyypillinen melodinen liu'uttelu sopraanofonillaan, ei mitään tekemistä jazzin kanssa, mutta nimensä mukaista tunnelmointia synteettisen keyboard-taustan yllä. Kappale päätti vinyylialbumin A-puoliskon.

Vaikka Kashifin tuotantouran hitit olivat lähes yksinomaan klubi/funk-henkisiä kappaleita, tällä albumilla klubiraidat jäävät vähemmistöön. Kashifille ominaisen bassosyntiikka-pompotuksen hallitsema Fifty Ways (To Fall in Love) on menopuolen paras raita, kappaleella vierailevat fonisti Vincent Henry ja Whitney Houston taustalaulajana. Myös Whitneyn sooloura käynnistyi osin Kashifin tuottamana 1980-luvun puolivälissä, mutta Kashifin kädenjälkihän oli aivan liian mustaa vielä Whitney'lle, joten toki Kashif vaihdettiin nopeasti pop-markkinoille suotuisampiin taustanimiin, kun Whitneyn levyt lähtivät myymään miljoonia.

Muista menopaloista Who's Getting Serious? on levyn vaatimattominta antia ohjelmoidun syntetisaattorinaksuttelun yllä, ja sävelmäkään ei ole Kashifin oma vaan kolmen hyvin tuntemattoman kirjoittajan käsialaa. Päätösraita Vacant Heart edustaa vanhempaa ja rutiinimaisinta Kashif-soundia, jonka Kashif soittaa lähes soolona, ainoastaan Ira Siegelin kitaralla kuorrutettuna.

Albumin neljäs ja viimeinen sinkku lohkaistiin rapperi Doug E. Fresh tähdittämästä kappaleesta Loving You Only, joka on albumin ainoa myönnytys listoilla mm. Levertin hittien myötä tutuksi tulleelle hip hop-soul-beatille hajoitettuine rytmikuvioineen, kun siihen asti mustan musiikin mäiskeet olivat olleet tasaista back beat -poljentoa. Sittemminhän tämä trendi vietiin 80-luvun lopulla Ted Rileyn ja kumppanien myötä äärimmilleen, ja ns. swingbeat valtasi soul-levytkin, mutta tuo trendi katosi aivan yhtä nopeasti kuin oli syntynytkin. Doug E. Fresh sai pari top ten -hittiä vuosien 1985-88 aikana, mutta ei sen jälkeen pärjäillyt listoilla, ja tällä sinkulla häntä ei taidettu edes kunnolla kreditoida. Singlenä tämä ei pärjännyt, vaan putosi käytyään sijalla 60. korkeimmillaan Billboardin black-kartalla.

Somebody-kappaleen Kashif on säveltänyt yhdessä Cliff Dawsonin kanssa, joka oli laatu-soul-vokalisti Leon Bryant-Gene Rice-Omar Chandler-linjoilta, ja sen mukaisesti myös tämä Somebody on kelpo midtempo-soul-balladi, jota sävyttää Kenny G:n saksofoni Gene Pagen jousi- ja puhallintaustan kera.

Kashifin oma kultakausi alkoi myös olla ohi. Kun miehen ensimmäiset menestykset tulivat tuottajana klubiraidoista mm. Evelyn Kingille ja Melba Moorelle, miehen kaupallinen ura huipentui Whitney Houstonin 17 miljoonaa kopiota pelkästään USA:ssa myyneen debyytin tuotantoon. Tästä eteenpäin kuitenkin trendi oli laskeva, ja hiljalleen muut tuottajanimet nousivat suositummiksi. Kashif pysytteli kuitenkin aktiivisena myös soolourallaan, vaikka miehen kaupallinen menestys jäi kokonaan 80-luvulle.

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle