Etusivu
Uudet julkaisut
Tarjouslevyt
Kuukauden levy
Top 30 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
Top 60 -myyntilista 2005
Top 60 -myyntilista 2004
Top 60 -myyntilista 2003
Top 60 -myyntilista 2002
Top 60 -myyntilista 2001
Top 50 -myyntilista 2000
Top 75 1986-2002
Täysihintaiset CD't
Mid-price ja alennetut
Suosittelulevyt
Tulossa lähiaikoina
Soul Express
-näytenumero
Tilausohjeet
Soul-linkit

KASHIF Kashif
SORRY! OUT OF PRINT - NO LONGER AVAILABLE!
(UK Blue Bird CD, 2007)
(Alkuperäinen albumi vuodelta 1983)
1) Don't Stop My Love 2) Just Gotta Have You (Lover Turn Me on) 3) Stone Love 4) Help Yourself to My Love 5) Say Something Love 6) The Mood 7) Rumors 8) All
Bonus tracks:
9) Baby Don't Break Your Baby's Heart 10) Send Me Your Love

B.T. Express-yhtyeestä aikanaan irtautunut kosketinsoittaja Michael Jones alias Kashif ei totisesti ollut mikään kriitikoiden suosikki alkaessaan tuottaa megahittejä mm. sellaisille artisteille kuin Evelyn King, Melba Moore, Whitney Houston ja George Benson. Kashif on aina ollut selvästi keskitasoa parempi kosketinsoittaja, mutta hänen tuotantotyylinsä oli sellainen, että hän pisti artistin kuin artistin aivan samaan muottiin, eli omaan soundiinsa. Tuo soundi oli syntetisaattoreiden hallitsema, ja noilla eväillä oli turha odottaa kehuja ainakaan 80-luvun puolivälissä soul-kriitikoilta.

Kashifia alettiin arvostaa kuitenkin hiljalleen myös esittävänä artistina, ja huipentumana oli kriitikoiden pystyyn kehuma vuoden 1998 albumi Who Loves You?, joka on julkaistu ainoastaan Englannissa Expansionin toimesta, ja kyseinen kiekko olikin Soul Townin myydyin levy vuonna 1999! Levystä pyydetään parhaillaan Amazon.comissa yli 50 taalaa...

Nyt on enemmän kuin mielenkiintoista tarkistaa Kashifin oma debyyttisooloalbumi vuodelta 1983, ja huomata, että se oli edusti paljon vivahteikkaampaa ja kiehtovampaa musiikkia kuin mitä mies itse tuotti omille suojateilleen 80-luvun puoliväliä lähestyttäessä. Myöskään laulajana Kashif ei ollut ollenkaan hassumpi, itse asiassa hän muistutti tyylillisesti paljon tulevia tuotantoyhtiönsä artisteja kuten Fonzi Thornton tai Lillo Thomas.

Hyvästä malliesimerkistä käy avausraita Don't Stop My Love, jonka pohjalla on melko sähäkkä perkussioilla (Bashiri Johnson) ja kitaralla (Ira Siegel) kuorrutettu syntiikkagroove, ja Kashifin laulanta on sävyltään ja tyyliltään George Bensonia muistuttavaa, mutta ärhäkämpää ja ilmeikkäämpää. Taustavokalistina on juoksija-laulaja Lillo Thomas, jonka laulutyyli oli pitkälti samantyyppinen. Allmusic.com:in sivuilla on vaihteeksi hyvinkin onnistunut levyarvio albumista, jossa levy saa neljä tähteä viidestä, ja kuvailuna on mm. "His urgent delivery oozes with vibrancy accompanied by a poppin' rhythm arrangement and some solid change-ups."

Samassa arviossa kehutaan, että levyllä hyvä sävelmä seuraa toistaan, ja tämä pitää paikkansa, sillä sävelmissä ei todellakaan ole valittamista. Niistä ansio menee osin tuottajatiimin kumppaneille kuten Paul Lawrence Jones ja La La, mutta kaikissa Kashif on itse ollut mukana ainakin toisena säveltäjänä. Kashifin oma kosketinsoitinarsenaali on myös huomattavasti laajempi kuin miehen hittituotannosta saattoi päätellä, eli tutun bassosyntikan ohella Kashif soittaa tällä levyllä neo-soulista tuttua Fender Rhodesia, akustista pianoa ja moogia.

Sinkkuna julkaistiin levyltä ensin tyypillisempää Kahsif-soundia edustanut Just Gotta Have You (Lover Turn Me On), jonka pohjalla murahtelee Evelyn King -hiteiltä tuttu bassosyntiikka, ja tausta on aika ilmeetön, mutta sävelmä on tässäkin laadukas, ja top ten -sija (6.) oli ansaittu. Kakkossinkkuna julkaistiin Stone Love joka nousi sijalle 22. R&B-listoilla, mutta se on jo paljon tavanomaisempi kuin tuo ykkössinkku. Sen sijaan kolmas sinkku Help Yourself to My Love oli jälleen taustaltaan paljon eloisampi ja melodisesti laadukkampi midtempoinen soul-pala, jolla Kashif duetoi La La:n kanssa, ja taustalaulajina ovat mm. Lillo Thomas, Fonzi Thornton, Phillip Ballou (Revelation), Brenda White ja Tawatha Agee.

Say Something Love:lla vierailee Kenny G. yhden fonisoolon verran, kun taas The Mood on keskinkertainen syntiikkafunk-instrumentaali. Rumors:ia värittää sitäkin saksofonisoolo, ja Kashif kieputtaa omaa lauluaan antaumuksella bassosyntiikkagrooven yllä. Ainoa balladi All on säästetty albumin päätösraidaksi, ja se on hyvä taidonnäyte Kashifin yllättävänkin sielukkaasta ja taitavasta vokalisoinnista.

Bonus-raitoina on tarjolla vuoden 1984 top ten -hitti Baby Don't Break Your Baby's Heart, joka oli Kashifin seuraavan albumin Send Me Your Love isoin hitti, sekä saman albumin erinomainen kaunissävelinen nimikappalesävelmä, jolla taustoja lauloi tulevaisuuden tähti Meli'sa Morgan, ja mainion fonisoolon puhaltaa Jeff Smith.

Kashifin uran toiseksi paras albumi tuon edellämainitun vuoden 1998 Expansion-levyn Who Loves You jälkeen, ja lisäpisteitä vielä hyvistä bonus-valinnoista. ****
-IT

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page