Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Juicy: Juicy

December 27, 2012

The original release on US Arista, 1983
Now available at US Funky Town Grooves reissue CD, 2012

Rating: 7/ 10

Buy this album from our CD Shop

1) Love's A Merry-Go-'Round 2) You're Number One 3) I've Got Something 4) Our Love Is Stronger 5) Don't Cha Wanna 6) Satisfied 7) The Night Is Still Young 8) Sing The Message
Bonus tracks:
9) I've Got Something - Extended Version 10) Don't Cha Wanna - Instrumental Version


Siinä vaiheessa, kun tämä albumi ilmestyi Arista-merkillä vuonna 1983, se meni varmasti muiltakin soul/funk-diggareilta kuin minulta täysin ohi. Tuottajana oli Eumir Deodato, joka edelliset vuodet oli vesittänyt mainettaan tuottamalla Kool & the Gangille popahtavaa diskofunkia, jolloin edes Deodaton nimi tuottajana olisi tuskin herättänyt suurempaa intohimoa hankkia albumi.

Juicy tuli kuitenkin sitten myöhemmin 80-luvulla soul-funk-diggareille hyvin tutuksi ensin vuoden 1986 Sugar Free-hitillään ja myöhemmin vuonna 1987 albumillaan Spread the Love, jonka kehuin pystyyn sekä alkuperäisjulkaisuna että vuoden 2007 uusintajulkaisuna. Tuokin albumi on nyt julkaistu uudelleen Funky Town Grooves -merkillä, ja nyt se viimeistään kannattaa korjata talteen, ennen kuin taas painos myydään loppuun ja levyn hinnat kohoavat pilviin.

Mutta takaisin tähän yhtyeen debyyttialbumiin Juicy, jonka olin haalinut vinyylinä kokoelmiini, mutta josta ei kyllä ei ollut juuri mitään muistikuvaa, kun nyt vuonna 2012 pistin pyörimään FTG:n CD-painoksen levystä. Ensimmäinen vaikutelma oli, että ainakin tämä on tummempaa funkia ja soulia kuin Kool & the Gang tuohon aikaan levytti Deodaton tuotannossa. Juicy esiteltiin tällä levyllä vielä kvartettina, jonka ytimessä olivat sisarukset Katreese ja Jerry Barnes. Katreese oli kosketinsoittaja ja vokalisti, Jerry basisti ja vokalisti, ja molemmista tuli suosittuja studiomuusikoita soul-funk-levyille seuraavina vuosina.

Painopiste on funk- ja diskopuolella, kuten tuottajalta saattoi odottaa. Barnesin sisarusten lisäksi yhtyeeseen lukeutuivat kitaristi Wyatt Staton, saksofonisti Allison Bragdon ja rumpali John Tucker. Nais-fonistin soundia vahvisti lisäksi viiden puhaltajan sektio levytyksissä, Eumir Deodato itse klavinetteineen ja syntetisaattoreineen sekä yksi perkussionisti.

Tuolla kokoonpanolla yhtye loihti vaivatta hyvin 70-lukulaisen funk-soundin, ja 80-luvulle ja vuoteen 1983 viittasivat vain rumpukoneen käyttö singlejulkaisulla Love's Merry-Go-'Round (US-soul # 75), joka ei lukeudu levyn parhaisiin raitoihin, vaan kuulostaa enemmänkin tuollaiselta levy-yhtiön sanelulta singleksi, kun oli "ajanmukaisin" raita albumilla. Eihän tuo nyt heikko esitys ole, mutta kovin kliseinen ja tusinamainen diskofunk vuodelta 1983, eikä tuo korkein listasijoitus 75. mitenkään yllätä.

Eniten Kool & the Gangin Deodato-listasoundia kopioi seuraava kappale You're Number One, jossa intro, komppi ja torvipihahdukset on kopsattu Kool & the Gang -hitistä Ladies Night. Sävelmä on kirjattu tamburiinin soittaja E'ban Kellyn ja trumpetisti Charles Williamsin nimiin, mutta ei olisi ollut suuri vääryys kreditoida myöskään George Brownia ja Kool & the Gang-yhtyettä. Saman linjan diskofunkia tämä on joka tapauksessa.

Seuraavalla raidalla I've Got Something meno on jo tymäkämpää, Jerry Barnes bassottelee antaumuksella, ja hetkittäin tulee mieleen varhainen Earth Wind & Fire. Katreesen sielukas sopraano pehmentää tunnelmia soulin suuntaan. Wyatt Statonin rytmikitarointi on myös varsin intensiivistä ja Jerry Barnes möyhentää bassoa pohjalle. Kappaleesta julkaistiin maksisinkkuna pidennetty versio, joka ei noussut listoille asti, mutta FTG on saanut sen mukaan bonus-raitana leyn loppuun.

Albumin täysin ajaton soul-helmi on EWF-henkinen balladi Our Love Is Stronger, jonka duetoivat Wyatt Staton ja Katreese. Kappaletta täydennetään George Bensonmaisella scatilla (ilmeisesti siis kitaristi Wyatt Staton), mutta missä se täysin odotettu saksofonisoolo on, kun studiossa oli yhtyeen oma fonisti ja kaksi vierailevaa fonistia? Joka tapauksessa kelpo soulia, ja tällaisilla esityksillä Juicy varmisti levytyssopimuksia jatkossakin, vaikka Arista-sopimus tyrhtyikin tämän albumin floppaamiseen listoilla. Myöhemmät Juicy-levyt ilmestyivät Katreesen ja Jerryn nimissä.

Koko viisihenkinen yhtye oli kirjoittamassa kappaletta Don't Cha Wanna, joka on railakas party-funk Kool & the Gang-hengessä. Tämäkin julkaistiin myös sinkkuna, jolta FTG on poiminut toisen bonus-raitansa, eli kappaleen instrumentaaliversion.

Huomattavasti rauhallisemmassa two step -rytmissä talsii kappale Satisfied, jonka Katreese Barnes tulkitsee, ja kansitekstien laatija Randy Mahon kuulee tässä vaikutteita Chaka Khanin Any Old Sunday-hitistä, kuten minäkin. Fonisoolo ryydittää menoa.

Päätösraita Sing the Message on jälleen letkeä diskofunk Kool & the Gang -hengessä, mutta Jerry Barnesin terhakka funk-bassottelu pitää tämän astetta tummempana kuin saman aikakauden Kool & the Gang -levytykset. Vuonna 1983 elettiin isojen yhtyeiden kannalta ankeita aikoja, ja niinpä Juicykin kutistui parissa vuodessa pelkäksi Katreesen ja Jerryn duoksi.

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle