Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Juicy: It Takes Two

February 3, 2013

The original release on US Private I, 1985
Now available at US Funky Town Grooves reissue CD, 2012

Rating: 7/ 10

Buy this album from our CD Shop

1) Bad Boy 2) It Takes Two 3) Love Is Good Enough 4) Slow Dancing 5) Nobody but You 6) Sugar Free 7) Stay With Me 8) Forever and Ever Bonus tracks:
9) Sugar Free (Deo/Super Dance Mix) 10) Nobody But You 11) Bad Boy 12) Sugar Free (Deo/Radio Remix) 13) Nobody But You (Dub)


Juicy aloitti levyttämisen kvartettina, ja ensimmäinen albumi vuodelta 1983 on myös saatavana Funky Town Groovesin uusintajulkaisuna. Tälle kakkoslevylleen It Takes Two Juicy oli jo kutistunut pelkäksi duoksi eli sisaruspari Katreese ja Jerry Barnes. Molemmat osallistuivat lauluun ja lisäksi Katreese oli alun perin kosketinsoittaja ja Jerry basisti, tälle levylle Katreesen soitinvalikoimaan on lisätty saksofoni ja rumpukoneohjelmointi, Jerrylle kitara, kosketinsoittimet ja rumpukoneohjelmointi. Näin sisarukset pystyivät jatkamaan siten duona, ilman muita yhtyeen jäseniä tai ulkopuolisia muusikoita. Tuottajana jatkoi Eumir Deodato.

Kaksikko kirjoitti myös itse laulunsa, ja sävelkynä oli sujuva, ja kaksikon tyyli oli laadukasta soulia ja funkia. Juicyn suurimmaksi hitiksi muodostui tältä albumilta lohkottu single Sugar Free, joka nousi sijalle 13. soul-listoilla, vaikka levy-yhtiö tyri julkaisemalla sen vasta albumin kolmantena sinkkuna. Ja vasta tuon hitin myötä myös tämä albumi nousi listoille maaliskuussa 1986, vaikka albumi oli markkinoilla jo vuoden 1985 aikana. Levystä oli saatavana CD-painos Japanissa, mutta kun se myytiin loppuun, hintapyynnöt alkoivat nousta kohti sataa taalaa, mutta nyt siis FTG on saanut levyn markkinoille edulliseen hintaan USA:n uusintapainoksena.

Tähän uusintapainokseen FTG on mennyt sieltä mistä rima on matalin kansimateriaalien osalta, sillä "levyesittely" on kopioitu Wikipediasta. Sielläkin Sugar Free esitellään "vastauslevynä" Mtumen vuoden 1983 hitille Juicy Fruit, joka kiistatta onkin kappaleen esikuvana. Eli Mtume-hitin tapaan kyseessä on modernin beat-pohjan yllä kiertävä balladi, jolla naissolisti (Mtume-hitillä Tawatha, tässä Katreese Barnes) kiehnää eroottissävyistä lyriikkaa. Vaikka tyyli olikin kopioitu Mtumelta, niin pidän tästä jopa esikuvaansa enemmän, koska pohjalla kiertävä Jerry Barnesin bassokuvio on äärimmäisen tehokas, ehtaa funkia, ja muukin instrumentaalikuorrutus pelkistetyn taustan ylle on tyylikästä. Kerrankin myös FTG:n lisämiksauksista on iloa, kun mukana on liki 7-minuuttinen pidennetty versio kappaleesta (Deo/Super Dance Mix), jolla voi ihailla mehevää basso-groovea balladin takana.

Tuo Sugar Free julkaistiin kuitenkin siis vasta albumin kolmantena sinkkuna. Ensimmäinen singlepoiminta levyltä oli avausraita Bad Boy, joka jäi minihitiksi sijalle 41. soul-listoilla korkeimmillaan. Kappale on keskinkertainen funk/disko-mäiske, joka tukeutuu simppeliin kertosäkeeseen "you're nothing but a bad boy" syntiikkakuvioiden kiertäessä taustalla. Kakkossinkuksi valittiin albumin nimikappale It Takes Two, joka on perinteinen soul-balladi, jonka laulaa Jerry Barnes, ja taustalle on upotettu midtempoinen ohjelmoitu rytmipohja, jota vahvistetaan bassonnapsutuksilla ja fonisoololla.

Sävelmien osalta Barnesit tuntuivat olevan parhaimmillaan melodisilla midtempoisilla kuten Love Is Good Enough, joilla kankeahkot synteettiset taustat kuitenkin pilaavat tunnelmaa. Perinteisempää soulia fonisooloineen tarjoillaan Jerryn tulkitsemalla balladilla Slow Dancing, joka julkaistiin vielä neljäntenä albumin sinkkuna Sugar Free-menestyksen jälkeen, kääntöpuolenaan Nobody But You. Jälkimmäinen oli vahvasti synteettinen puolinopea tanssijytke, jota yritetään vielä varovaisesti ohjata rockin puolelle kitarasoundein. Mutta tällaiset lieveilmiöt kuuluivat 80-luvun puolivälin soul-musiikkiin, kun MusicTV ei suinkaan "ollut rasistinen", vaan ainoastaan "rock-henkinen" kanava, eli lue: soitamme mustien levyjä vain, jos he soittavat rockia. Stay with Me muistuttaa Deodaton popahtavimpia tuotantoja mm. Kool & the Gangin levyillä. Barnesin sisaret avustivat Deodaton tuotantoa myös kirjoittamalla lauluja mm. Gwen Guthrien vuoden 1985 albumille Just for You.

Päätösraita Forever and Ever on tuotannollisesti albumin parhaimmistoa, rakentuen terhakkaan funk-bassokuvioinnin ylle, ja tällä linjalla yhtye jatkoi seuraavalla albumillaan, vuoden 1987 Spread the Love-albumilla. FTG-tiimi julkaisi sen jo vuonna 2007 Blue Bird -merkillään, ilmeisen luvattomana kopiona, mutta on nyt korjannut mokansa julkaisemalla albumin alkuperäisiltä master-nauhoilta uudelleen vuoden 2012 Funky Town Grooves -painoksena USA:ssa.

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle