Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

G.Q.

Disco Nights

CD-uudelleenjulkaisu vuodelta 2012, Funky Town Grooves (USA)/BBR (UK)

Albumi julkaistu alun perin 1979, US Arista
Soul Town Rating: 7/10

Tilaa levy Soul Express verkkokaupasta - Click here to buy

1) Disco Nights (Rock Freak) 2) Make My Dream A Reality 3) It's Your Love 4) Spirit 5) This Happy Feeling 6) Wonderful 7) Boogie Oogie Oogie 8) I Do Love You
Bonus tracks:
9) Boogie Oogie Oogie - 12" Version 10) Disco Nights (Rock Freak) - 12" Version 11) Disco Nights (Rock Freak) - 7" Version 12) Make My Dreams A Reality - 7" Version 13) I Do Love You - 7" Version

Tuntuu uskomattomalta, että tätä vuoden 1979 platinaa myynyttä disko-soul-funkin klassikkoa ei ole koskaan julkaistu CD:nä, mutta nyt sitten sekä Funky Town Grooves että BBR julkaisevat albumin perä perää. Hyvä niin, sillä FTG:n painos oli tuttuun tyyliin tuhannen kopion rajoitettu erä, joka myytiin hujauksessa loppuun.

Funky Town oli jo aiemmin julkaissut CD:nä G.Q.-yhtyeen kaksi seuraavaa Arista-albumia GQ Two ja Face to Face. Kun nämäkin myytiin nopeassa ajassa loppun, oli ennalta selvää että tämä originaalina yli miljoonaa kopiota myynyt albumi vietäisiin käsistä rajoitettuna CD-painoksena. Levyn myyntivaltti oli yhtyeen läpimurtosingle Disco Nights (Rock Freak), joka julkaistiin alkuvuodesta 1979 ja nousi huhtikuussa 1979 kahdeksi viikoksi listaykköseksi. Kappale on kiistaton diskoklassikko, ja kappale on ollut CD-formaatissa saatavana lukemattomilla kokoelmilla, mutta en itse ainakaan ollut koskaan kuullut 8:42 pitkää 12" versiota, joka on nyt tällä CD:llä bonus-raitana. Alkuperäisen albumiraidan pituus on 5:48 ja 7 tuuman sinkun pituus 3:43.

Kappaleen kiehtovuus piilee vahvassa instrumenttigroovailussa bassolla, rytmikitaralla ja kosketinsoittimilla. Tyylillisesti läheinen disko-funk-klassikko on A Taste of Honey:n Boogie Oogie Oogie, ja eipä ihme, että G.Q. oli päättänyt tehdä siitä oman versionsa - joka löytyi sinkun kääntöpuolelta ja on myös mukana albumilla.

G.Q.:n napahahmoja olivat laulusolisti ja rytmikitaristi Raheim LeBlanc ja basisti Keith "Sabu" Crier, jotka olivat ikään kuin G.Q.:n oma vastine Chic:in Nile Rodgersille ja Bernard Edwardsille. G.Q.:n muut jäsenet olivat kosketinsoittaja Herb Lane ja rumpali Kenny Banks. Tämän debyyttialbumin tuottajana oli Jimmy Simpson ja sovittajana Ray Chew - molemmat tuttuja nimiä mm. Ashford & Simpsonin levyiltä. Jimmy onkin Valerien veli. Lisäksi mainittakoon, että pitkään kiersi huhu, että olisi Keith Crier olisi Keith Sweat, mutta ei ole - Crier on Sweatin setä!

Albumilta saatiin kaksi muuta top ten -hittiä soul-listoille. Make My Dreams a Reality on samantyyppinen menopala kuin Disco Nights, mutta rakentuu enemmän LeBlancin nuorekkaalla tenorillaan laulamaan soul-melodiaan kuin taustagrooveen. Taustalla svengittelevät kuitenkin hyvin basso ja rytmikitara.

Sitä ennen oli kuitenkin jo isoksi hitiksi noussut balladi I Do Love You, joka on versio Billy Stewartin vuoden 1965 Chess-hitistä, joka nousi sijalle 6. Tämä G.Q.:n coverointi ylsi pykälää ylemmäs sijalle 5. Nämä 60-luvun coveroinnit muodostuivat sittemmin G.Q:n toiseksi tavaramerkiksi noiden groove-menopalojen ohella, ja Billy Stewart oli eritoten yhtyeen idoli. Jo tämä albumi oli omistettu "to the legendary legendary Billy Stewart", ja myöhemmin vuonna 1999 G.Q. levytti vielä kokonaisen albumin, joka sisälsi pääosin vanhoja Billy Stewart- ja Marvin Gaye-sävelmiä. Lisäksi kuvaavaa on, että yhtyeen omakin balladisävelmä It's Your Love on hyvin Billy Stewart-henkinen. Seuraavalla albumillaan G.Q. coveroi toisen tunnetun Stewart-klassikon Sitting in the Park, ja siitäkin saatiin singlenä top ten -hitti. Tämä tämän albumin Stewart-coverointi I Do Love You on ihan sielukkaasti tulkittu LeBlancilta, mutta tekojousina liitävistä kosketinsoittimista en pidä, vaan ne latistavat tunnelmaa.

Tuo yksi Billy Stewart-sävelmä on kuitenkin albumin ainoa vieras sävelmä, ja loput ovat yhtyeen omaa käsialaa. Suuria aarteita ei albumiraitoihin, joita ei ollut lohkottu sinkuille, kätkeydy, mutta ei myöskään suuria floppeja. Tyylillisesti levy on yhtenäinen, sillä menopalat ovat samaa linjaa Disco Nightsin kanssa joskin heikompia. Balladeja oli vain kaksi, nuo edellä jo mainitut reilusti retro-henkiset raidat.
(Soul Town Rating: 7/10)



Takaisin Funky Town Grooves -esittelysivulle

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page