Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Gloria Gaynor

Never Can Say Goodbye

CD-uudelleenjulkaisu vuodelta 2010, Big Break Records (UK)

Albumi julkaistu alun perin 1975, US MGM 4982
Soul Town Rating: 5/10

Tilaa levy Soul Express verkkokaupasta - Click here to buy

1) Honey Bee 2) Never Can Say Goodbye 3) Reach Out, I'll Be There 4) All I Need Is Your Sweet Lovin' 5) Searchin' 6) We Belong Together 7) False Alarm 8) Real Good People
Bonus tracks: 9) Honey Bee (Original Columbia Single Version) 10) All It Took Boy Was Losing You (B-Side) 11) Come Tonight (B-Side) 12) Never Can Say Goodbye (Single Version) 13) We Can Just Make It (B-Side) 14) Reach Out, I'll Be There (Single Version) 15) Honey Bee (MGM Single Version)


Gloria Gaynorin diskoalbumi Never Can Say Goodbye sai kunnian avata Big Break Recordsin uudelleenjulkaisusarjan, eli tämä oli labelin katalogin ensimmäinen levy eli sarjanumeroltaan CDBBR0001. BBR panosti alkuaikoinaan kovasti pop-disko-painoitteiseen mustaan musiikkiin, ja näiden ensimmäisten diskoalbumien perusteella levymerkki leimautui ehkä turhankin löperöksi, kun sittemmin BBR:ltä on saatu myös ihan kunnon soulia ja funkia, myös todellisia klassikoita.

Gloria Gaynor osoittautui vanhemmiten ihan kelpo solistiksi, mikä ei kuitenkaan juuri tältä levyltä vielä kuulu, vaan hänen joutuu kovasti pinnistämään ja kiljumaan näillä menoraidoilla, kun laulutekniikka ei ollut sillä tasolla kuin kappaleet olisivat edellyttäneet. Noilla diskohiteillä mentiin sieltä missä rima on matalin, kun melodiat olivat pääosin lainatavaraa, ja niiden pohjalle laitettiin eurodiskotyylinen jousivetoinen diskokomppa.

Tällainen eurodiskotyyppinen musiikki ei ollut koskaan USA:ssa mustien keskuudessa suosittua, vaan Gaynorin albumit olivat pääosin USA:n soul-listoilla sijoilla 20-40. Albumin maailmanlaajuiset megahitit ja suuret diskosuosikit olivat soul-listoilla pikkuhittejä. Honey Bee oli näistä ensimmäinen, vuonna 1974 julkaistu pikkusinkku, joka nousi sijalle 55. Se muistutti vielä paljon Philadelphia soulia, sovittajana oli Norman Harris, ja kappaleen säveltäjä Melvin Steals löytyy säveltäjänimenä myös mm. The Spinnersien, Trammpsien ja Archie Bellin levyiltä.

Glorian diskoversio Clifton Davisin laulusta Never Can Say Goodbye oli USA:ssa top ten -hitti pop-listoilla, mutta soul-väki ei sille lämmennyt. Soul-yleisö tunsi kappaleen paljon paremmin vuodelta 1971 The Jackson 5:n ja Isaac Hayesin esittämänä, ja niihin verrattuna tämä Glorian läpijuoksutus on todella kehno diskohumppa, mutta eurodiskoyleisö tykkäsi tästä varmaankin juuri hyvän melodian takia. USA:n soul-listalla korkein sijoitus oli 34.

Vielä heikommin soul-puolella (sija 56.) pärjäsi samantyyppinen diskovetistely Four Topsien ikimuistoisesta Reach Out, I'll Be There-hitistä, jossa sama idea: supertarttuva melodia, josta tehdään diskohumppa. Kuvaavaa on, että Wikipediassa kun esitellään tätä Holland- Dozier-Holland-melodiaa, ja siitä tehtyjä eri cover-versioita, ei edes mainita tätä Gaynorin diskoversiota.

Alkuperäisen vinyylilevyn B-puolelta löytyy kuitenkin jo perinteisempää soul-henkistä menoa, ja joku kuvasi kappaleita Northern Soul -tyyppisiksi, ja jokin False Alarm 7-tuumaisena sinkkuna varmasti vaihtaisikin satojen puntien seteleistä omistajaa Northern Soul -piireissä - ainakaan jos etiketissä ei lukisi Gloria Gaynorin nimeä...

Eipä tästä siis sen enempää, diskonostalgiaa sen nälkäisille, mutta diskomusiikkiakin tehtiin satoja tai tuhansia parempia levyjä soul- ja funk-puolella. Ja toivottavasti albumin B-puoli johdatti jonkun levyn ostaneen sitten myös tuhdimman soul-musiikin pariin. **1/2

Takaisin BBR-levyarviosivulle

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page