Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Still Together
(US Buddah LP 5689, 1977)
No CD reissue currently available
Soul Town Rating: ***

1) Love Is Always On Your Mind 10:30 2) Home Is Where The Heart Is 5:13 3) Little Bit Of Love 3:57 4) Baby Don't Change Your Mind 3:15 5) Walk Softly 4:57 6) I Love To Feel That Feeling 3:30 7) To Make A Long Story Short 5:34 8) You Put A New Life In My Body 3:29

Tämä vuoden 1977 Still Together-albumi on julkaistu CD:nä Englannissa Sequel-merkillä yhdessä Claudine-soundtrack-albumin kanssa, mutta painos oli vuodelta 1992, ja siitä saa maksaa käytettynäkin helposti 50 puntaa. Suosittelen odottelemaan uusintapainosta, tai sitten ostamaan muutamalla eurolla käytetyn vinyylin, jos levyn haluaa kokoelmiinsa, sillä LP on hyvin epätasainen vuorotellen laatusoulin ja keskinkertaisen diskoilun välillä.

Albumi avautuu maraton-mittaisella (10:30) diskosoul-raidalla Love Is Always on Your Mind, ja Allmusic.com:issa erehdytään jopa väittämään, että olisi ollut albumi samalla nimellä. Kyseessä oli kuitenkin 12 tuuman sinkku, jota siis kokeiltiin diskomarkkinoille, mutta single ei koskaan noussut listoille asti. Kappale on sinänsä diskosoulin laadukkaampaa päätä, sillä tausta ei ole ihan tyhjänpäiväistä vatkausta, vaan tuottaja Jerry Peters on sovittanut kappaleeseen hyvin nyanssirikkaan taustan huilusooloineen, puhaltimineen ja jousisektioineen. Rytmiryhmän kokoonpanoa ei kerrota, mutta arvatenkin pitkä rivi alan nimimiehiä. Jerry Peters itse touhusi 70-luvulla kymmenien huippuartistien kanssa kosketinsoittajana, sovittajana tai tuottajana sekä soul- että jazz-funk- puolella, mm. Earth Wind & Fire, Norman Connors, Phyllis Hyman, Harvey Mason etc.

Tuo diskomenestyksessään epäonnistunut maksisingle jäi kuitenkin ainoaksi Jerry Petersin tuotokseksi albumilla, ja päätuottajaksi albumille värvättiin Van McCoy. Yhteistyö Van McCoyn kanssa oli Gladysille tuttua jo 60-luvulta, mutta 70-luvun puolivälissähän McCoysta oli tullut The Hustle-hitteineen diskomaestro, ja hänet palkattiin disko-soulin tekijäksi monen soul-artistin (myös mm. Aretha Franklin, David Ruffin, Melba Moore, The Whispers, Lou Rawls) levyille. En itse koskaan pitänyt Van McCoyn disko-soul-tuotoksista, sillä ne olivat tyylillisesti kiusallisen lähellä eurodiskolinjaa. Rytmit olivat nopeita ja keveitä, jousikuviot olivat taustalla hallitsevana, ja koko meno satsasi pop-maisiin melodioihin ja purkkamaisiin kertosäkeisiin, siinä missä yleensä mustien amerikkalaisten disko-soul/funk-levyt kehittelivät enemmänkin tehokkaita instrumenttiriffejä, ja painottivat mustien musiikille ominaisempia soittimia (puhaltimet, basso, rytmikitara).

Van McCoyn tuotokset tälle levylle eivät olleet kuitenkaan lainkaan yhtä velttoja diskoiluja kuin esim. Melba Mooren This Is It-levyllä, vaan juuri Gladysin ja Pipsien laulanta toi musiikkiin reilusti soul-väriä, vaikka meno olikin nopeatempoista ja jousivetoista. Singlehitiksi irrotettiin keväällä 1977 kappale Baby Don't Change Your Mind, jossa tausta on tosiaankin tyypillistä McCoyta (mies ei todellakaan muovannut soundiaan artistin mukaan, vaan tunki samaa tyyliä joka suojatilleen), mutta Gladysin johdolla kyllä tämä vielä ihan soulilta kuulostaa. Kappale nousi sijalle 10. soul-listoilla, joka oli Gladysin mittapuun mukaan varmasti pettymys. Albumilistan korkein noteeraus, sija 18 oli varmasti sitten todellakin epäonnistuminen, eli tämä valittu diskolinja ei Gladysin kohdalla onnistunut kaupallisesti. Ja varmasti hyvä niin.

Albumilla on kuitenkin diskopalojen lomassa ihan varteenotettavia balladeja, joiden takia levyn uusintajulkaisua edullisessa mid price-hintaluokassa tai "2 albumia yhdellä CD:llä" kannattaa odotella. Kappaleen nimeltä Walk Softly oli jo aiemmin levyttänyt Aretha albumillaan You (1975), mutta Gladysin versio on tunnelmallisempaa soulia. Vielä syvällisempi soul-tulkinta kuullaan kappaleella To Make A Long Story Short, joka on albumin toinen kohokohta, ja oma suosikkini levyllä. Kyllä Van McCoy osasi siis souliakin vielä tehdä vuonna 1977, mutta sille ei koettu olevan tietenkään samanlaisia markkinoita kuin diskomusiikille, ja siksi kaikkia soulin supertähtiäkin yritettiin ohjata diskolinjoille. Jotkut siinä onnistuivatkin ihan hyvin, Gladys ei.

8-raitaisen albumin täydentää kaksi Tony Camillon tuotosta. Niistä ensimmäinen on keskinkertainen menopala I Love to Feel That Feeling, sen sijaan päätösraita You Put a New Life in My Body heijastelee etenkin laulusovitukseltaan muistoja Midnight Train to Georgia:sta, vaikka sävelmä on toki kaukana esikuvan tasosta.

Paljon parempi tämä albumi oli kun etukäteen pelkäsin, ja aikanaan Heikki Suosalon tuoreessa arviossa levyn ilmestymisvuonna 1977 BN:ssä sai enemmänkin kehuja - tosin makumme menopalojen osalta meni täysin ristiin, sillä HS ei innostunut Jerry Petersin diskoilusta, vaan piti enemmän "kepeän iloisista" Van McCoyn diskoiluista. Mutta balladejahan me molemmat kehumme kilpaa. -IT

Takaisin Gladys Knight & the Pipsien Buddah-kauden esittelyyn

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page