Tämä albumi yhdisti kaksi soul/disko-musiikin tanssilattioilla laadukkaaksi koettua tekijää: musikaalipiireistä pop-lavoille noussut vokalisti Esther Williams ja parivaljakko Rodney Brown & Willie Lester. Laulajatar Esther Williams oli aiemmin tullut tutuksi newyorkilais-laulajana, jonka minihitit Last Night Changed It All, You Gotta Let Me Show You ja Yours And Yours Alone olivat olleet suosittuja disko-raitoja New Yorkissa. Estherin albumit Friends & Co. -merkillä, Let Me Show You vuodelta 1976 ja Bustin' out vuodelta 1978 ovat melkoisia harvinaisuuksia ainakin Euroopan puolella. Estherin miellyttävä, puolikäheä lauluääni muistuttaa erehdyttävästi Candi Statonia.

Tämän albumin vetovoima taisi kuitenkin olla ennemminkin säveltäjinä vierailleet Preluden voimakaksikko Rodney Brown ja Willie Lester, jotka eivät siis olleet tuottamassa albumia, mutta siitä huolimatta albumi edustaa kyllä aivan leimallisesti Lester & Brownin tuttua Prelude-soundia. Sille tyypillistä olivat letkeät mutta tuhdit tanssikelpoiset rytmit, perkussiot, bassot ja rytmikitarat, jouset ja torvet ja lievät jazz-vaikutteet - monet DJ:t pitivät ja pitävät edelleen tätä soundia soulin tanssimusiikin eliittinä, siinä missä me eurooppalaiset ehkä olemme enemmän kehuneet Philly soulin disko-levytyksiä.

Prelude-musiikki ei koskaan juhlinut listoilla, koska se oli aika puhtaasti klubi-soundia, mutta Prelude-levyt näyttävät olevan erittäin suosittuja uusintajulkaisuja, mikä viittaa siihen, että monet vanhat fanit haluavat vaihtaa puhki soitetut vinyylinsä hyväsoundisiin CD-uusintapainoksiin. Albumin CD-lipukkeen teksteissä rinnastetaan levyn soundi suoraan Philly-souliin, ja vaikka yhtäläisyyksiä oli, oli myös eroavuuksia. Philly oli aina sofistikoidumpaa ja ilmavampaa soundeiltaan verrattuna New Yorkin Preluden painokkaampaan poljentoon. Ehkä voidaan sanoa, että Prelude jalosti Philly soulia tanssilattioille ottamalla torvet, jouset ja rytmikitarat mutta siirtämällä ne tuhdimpaan ja funkympaan, tanssikelpoiseen poljentoon.

Mikäs siinä, luulisi että tämäkin albumi menee kuumille kiville vanhoille Prelude-faneille, etenkin kun alkuperäinen vinyylikään ei ole ihan jokapäiväinen näky. Mainittakoon, että Estherin Let Me Show You julkaistiin jo muutama vuosi sitten CD:nä, ja se myytiin nopeassa ajassa loppuun.

Albumin vetonaulana on liki 8-minuuttinen I'll Be Your Pleasure, joka edustaakin Lester & Brown-soundia tuhdeimmillaan. Poljento on tanakka, ja perkussioilla laukkaavaa rytmiä maustetaan isolla soitinarsenaalilla, piano, puhaltimet ja rytmikitara näkyvimmässä osassa. Loppupuolella kuullaan myös jazzahtavaa kitarasooloilua mehevän basso/perkussiopohjan yllä, mutta myönnettäköön, että Estherin laulama laulumelodia ei ole kovinkaan kaksinen. Onneksi kappaleessa onkin pitkiä instrumentaaliosia, sillä etenkin kertosäe on aika simppeli ja siihen kyllästyy parilla kuuntelulla. Ei tätä siis voi vertailla parhaisiin Lester & Brown-tanssiklassikoihin kokonaisuutena, mutta soundi ja tunnelma ovat täysin samaa, joten tämä lienee ns. pakollinen hankinta Prelude-diggareille.

Kun omatkin muistikuvani albumista olivat täysin leimautuneet Lester & Brown -soundin mukaisesti, oikeastaan hämmästyneenä huomasin, että eihän levyllä ole kuin kolme Rodney Brownin ja Willie Lesterin sävelmää, ja niistäkin yksi on leppoisa, konventionaalinen soul-balladi You Are the Spice of My Life, jonka Esther tulkitsee hyvin Candi Staton-maisissa tunnelmissa.

Kolmas Lester & Brown-raita on sitten taas tutumpaa Prelude-maista poljentoa, kun You Can Have It All edustaa tuttua laatu-diskosoulia hyvin samaan tyyliin kuin Gayle Adamsin ja Sharon Reddin Prelude-hitit.

Loppu levy on yllättävänkin soul-painotteinen. Esther Williamsin omat sävelmät ovat perinteistä soulia, ja albumin tuottajana on itse asiassa Bob Currington, joka tunnettiin aiemmin mm. Modulations -gospel/soul-yhtyeen (josta Glenn Jones lähti soolouralle) sekä Atcolle levyttäneen True Reflection-yhtyeen taustahahmona. Kun katselee noiden vanhojen 1973 sinkkujen krediittejä, niin näkyyhän jo siellä herrat Lester ja Brown, eli miekkoset ovat olleet muusikkoina ja säveltäjinä soul-kuvioissa jo 70-luvun alusta lähtien.

Kolmesta albumin raidasta vastaa säveltäjanä sittemmin myös The Temptations -solistina tutuksi tullut Ronald Tyson yhdessä Leroy Schulerin kanssa. Näiden joukosta löytyy yksi albumin helmistä, balladi Ready for Love, jossa on hypnoottinen kitarakuvio, helmeilevä pianotausta ja vahva melodia, joka sopii mitä mainioimmin Estherin pehmeälle puolikäheälle äänelle. Tällainen aavistuksen jazzahtava materiaali olisi vuosikymmenen loppupuolella ollut ideaalia mm. Anita Bakerille. Tämä oli yksinkertaisesti edellä aikaansa.

Saman kaksikon kaksi menopalaa ovat leppoista midtempo-soulia, eivät mitään suuria teoksia mutta eivät mitään floppejakaan. Estherin kahdesta omasta sävelmästä selvästi parempi on nimikappale Inside of Me, joka on midtempoinen balladi, joka keinuu kesäisessä tunnelmassa.

Olipa taas positiivinen yllätys tämän albumin CD-uusintajulkaisu, sillä tuskinpa näitäkään on vinyylinä montakaan kappaletta Suomeen asti ajautunut aiemmin! -IT

Soul Town Rating: 7/10