Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Diana Ross: Silk Electric (1982 reissue)

Diana Ross: Silk Electric

September 19, 2015

Rating: 5/ 10

The original release on US RCA, 1982
Now available at CD reissue by US Funky Town Grooves, 2014
Tilaa levy Soul Express-verkkokaupasta

1) Muscles
2) So Close
3) Still in Love
4) Fool for Your Love
5) Turn Me Over
6) Who
7) Love Lies
8) In Your Arms
9) Anywhere You Run To
10) I Am Me
Bonus Tracks:
11) Muscles (Edited Version)
12) Muscles (12" Version)
13) So Close (Single Version)
14) I Am Me (Extended Version)

Platinaa myyneen vuoden 1981 Diana Ross -albumin jälkeen julkaistiin seuraavana vuonna vielä kultamyyntiin yltänyt Silk Electric. Sen paketti oli koottu hyvin samaan muottiin kuin edeltäjänsä, albumilla oli mukana suorastaan kadehdittava joukko huippumuusikoita, mutta levy-yhtiö piti ohjat käsissään ja saneli albumille jälleen valkoista rockia ja viihdettä, jolla pyrittiin ohjaamaan myynti "cross-over"-markkinoille. Ei tässä onneksi onnistuttu, vaan vaikka soul-listoilta tuli vielä albumilistan kuutossija, levy myi vaisusti pop-listoilla (sija 27), eikä valkopesty Diana kiinnostanut suuria massoja.

Kaupalliseksi valtiksi ja albumin alkukiinnostuksen takaajaksi oli onnistuttu saamaan Michael Jacksonilta yksi Michaelin itsensä kirjoittama ja tuottama raita, Muscles. Tämä on ihan tyylikäs, hiippailevan fingersnappin-rytmin saattelema midtempo-raita, jossa jotenkin kehräilevän alun jälkeen odottaa kertosäkeeseen räjähdystä, jota ei koskaan tule. "I want muscles" lässähtää jotenkin kertosäkeenä, ja kliimaksi jää saavuttamatta. On selvää, että myös levy-yhtiön on täytynyt olla täydellisen pettynyt kaupalliseen menestykseen, kun single ei noussut ykköseksi sen enempää soul- kuin pop-puolella, vaan kärkisijoiksi jäi soul-4 ja pop-10 - ei edes kultaa.

Levyjä ostava yleisö ei myöskään ollut tyhmää, vaan keksi nopeasti, että albumilla ei ole enempää Michaelin tuottamia uria, vaan Diana Ross esiintyi itse albumin tuottajana, ja voi siis itse ottaa myös kaikki valkoisen yleisön kosiskelut omaan piikkiinsä. 1980-luvun alussa puhuttiin toki myös paljon rock-rasismista ja siitä, että mustien artistien piti yrittää väkinäisesti esittää valkoista rockia päästäkseen esim. musiikkivideo-kanaville ja radiokanaville. Tältä albumilta Fool for Your Love onkin ihan käsittämättömän korni hard rock -yritelmä Bob Kulickin ulvovan kitaran johdolla. Diana itse rääkyy omasta mielestään rock-uskottavasti, ja on yhtä luonteva kuin jääkarhu saharassa. Osaan kuvitella, miten rock-väki purskahtaa nauruun tämän kuullessaan, siinä missä soul-väki tunsi suurta myötähäpeää. Tulkitsin itse niin, että Diana halusi osoittaa pystyvänsä hyppäämään "monipuolisena artistina" myös Tina Turnerin tontille, mutta tuottaessaan itse itseään ei kyennyt kuulemaan ja näkemään rajoitteitaan. Eihän hänestä saa "rock-staraa" tekemälläkään, koska sekä ulkoinen olemus että lauluääni olivat mannekiini-tyttömäiset. Tämä oli tosiaan kuin heleästi meikattu barbi-nukke tunkkaisella rock-klubilla.

Myös kakkossingle oli täysi floppi. Kun albumi oli yritetty täysin kopioida edellisestä albumista, oli mukana myös yksi 50-luvun lopun tai 60-luvun lopun alun tunnelmia imitoiva raita. Edellisen albumin otsikkoraidan Why Do Fools Fall in Love roolin otti nyt So Close, joka mukaili 60-luvun alun doo wop -tunnelmia, mutta Bill Wrayn uusi melodia ja Dianan lyriikka eivät nosta tästä mitään klassikkoa, ja ainakin minusta kappaleen soundi ja tunnelma ovat liian ohuet ja kaukana autenttisesta 60-luvun alun soundista. Taustaa laulavat Luther Vandross, Cissy Houston, Paulette McWilliams, Tawatha Agee, joista kuka tahansa olisi tietysti hakannut vokalistina Dianan sata nolla. Nyt tämä jää fonisooloa myöten sisäsiistiksi kiiltokuvalauluksi, luokkaa "ihan kiva". Jopa soul-listoilla sinkku lerpsahti alas listoilta neljässä viikossa, kärkisijana 76. Ja kolmatta sinkkua ei edes yritetty tämän flopin jälkeen.

Nyyhky-pop-balladin roolin otti puolestaan kappale Still in Love, joka edustaa tuollaista Michael Masser-maista vitivalkoista viihdeballadi-genreä, jonka Diana tulkitsee hempeällä 1970-luvun elokuva-balladimoodillaan - taustoille on vielä pursutettu rock-kitaraa.

Ensimmäinen raita, joka albumilla minusta kuulostaa luontevalta Dianalta, on diskoraita Who, joka on ohuehko Chic-mukaelma, eli soundit ovat kuin vuoden 1980 Diana-albumilta, jonka Chic-parivaljakko tuotti. Mutta ikävä kyllä tässä ei ole Edwards & Rodgers-duon parhaiden hittien vetovoimaa, ainoastaan samaa soundia. Eric Gale lienee rytmikitaristina, ja Paul Riser jousisovittajana matkii Chic-soundia. Joka tapauksessa tällaisen materiaalin parissa Dianakin kuulosti omalta itseltään.

Takaisin viihdetahnaan vajotaan kuitenkin jo seuraavalla raidalla Love Lies, joka on tuntemattomien valkoisten säveltäjien kynästä lähtöisin oleva pop-rock-balladi. Michael Masserista puheen ollen, mies oli tosiaan vanhassa Disney-teemamusiikki-vedossa tällä albumilla, ja sävelsi yhdessä Linda Creedin kanssa nyyhkyballadin In Your Arms, josta Whitney Houston ja Teddy Pendergrass onnistuivat coveroimaan top 5 -hitin muutama vuosi myöhemmin - nimellä Hold Me (kertosäe kuului siis tietenkin "Hold me in your arms"). Retorisena kysymyksenä, voiko muuten ennalta-arvattavampaa sävelmää olla?

Soul-henkisin sovitus albumilla taitaa olla Anywhere You Run to, David Robersin midtempo-melodia, jossa Paul Riser sovitti jouset ja Randy Brecker jykevät puhallinosuudet, mutta ei rock-kosiskeluilta tässäkään täysin vältytty.

Koko albumin "jokaiselle jotakin" -kosiskelua kuvastaa mainiosti levyn lopetus, kepeä pop-reggae-jolkutus I Am Me. Eipä tästä sen enempää, kaikki ymmärtävät että tämä albumi oli räätälöity suurille massoille, mutta onnistui kaupallisissa tavoitteissaan vain keskinkertaisesti.

Reviewed by Ismo Tenkanen

P.S. Albumin kannen design oli by Andy Warhol

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle Back to our (English) home page