Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Deniece Williams: Songbird

January 20, 2013

Now available at UK BBR reissue CD, 2010

Rating: 6/ 10

Tilaa levy Soul Townin verkkokaupasta / Click here to order
(Alkuperäinen albumi vuodelta 1982)
1) Time 2) The Boy I Left Behind 3) We Have Love for You 4) God Is Amazing 5) Baby, Baby My Love's All for You 6) Season 7) Be Good to Me 8) The Paper 9) Baby, Baby My Love's All for You (Promotional single version, CD bonus track)


Deniece Williamsin kakkosalbumi Songbird oli pitkään loppuunmyyty CD:nä, kun levystä oli otettu 90-luvun alussa japanilaispainos, mutta nyt levy on saatavana sekä BBR:n edullisena brittikopiona että uutena japanilaispainoksena mini-LP-versiona (julkaisuvuosi 2011).

Debyytin This Is Niecy arviossa totesin, ettei debyytillä ollut yhtään disko/tanssi-raitaa, mutta paineet sellaisiin tietenkin 70-luvun loppua kohti kasvavat. Tämä Deniecen kakkosalbumi käynnistyykin jo Earth, Wind & Fire -kontribuutiolla Time, jota olivat kirjoittamassa EWF:n Maurice White, Fred White, Verdine White ja Al McKay muiden muassa (Jerry Peters, Deniece Williams, Marlo Henderson), ja sama porukka oli toki soittomiehistössä EWF-puhallinmiehistöineen. Soundi onkin ehtaa EWF:n funk-puolta tuolta aikakaudelta, mutta itse sävelmästä puuttui se iskevyys ja tarttuvuus, joka oli tunnusomaista EWF:n omille mestariteoksille samoilta ajoilta.

Levy-yhtiö kuuli saman asian, ja vaikka tämä kappale oli sijoitettu albumin kärkiraidaksi, singleksi lohkottiin Verdine Whiten ja Robert Wrightin kirjoittama Baby, Baby, My Love's All for You. Tämä olikin enemmän Deniecen omaa tyyliä, nätti melodinen midtempo-raita, jolla taustakaan ei juuri muistuta EWF-levyjä. Singlenä tämä nousi sijalle 13. soul-listoilla, eikä kappaleessa oikein ollutkaan aineksia isompaan hittiin, koska sävelmä ei ole mikään ikimuistoinen. Pari seuraavaa singleä, jotka Denieceltä nousivat listoille, olivat duettoja Johnny Mathisin kanssa ja poimittu duettoalbumilta Mathisin parina. Tältä albumilta koetettiin vielä vuoden 1978 puolella sinkkuna rentoa midtempo-palaa Season, joka ei yltänyt listoille.

Albumilla oli tällä kertaa vain neljä Deniecen kokonaan tai osittain kirjoittamaa raitaa, ja parhaat Deniecen aiemmin kirjoittamat laulut oli jo tosiaan pistetty debyytille, jolloin tällä levyllä jouduttiin turvautumaan enemmän lainamateriaaliin. Deniecen omat laulut eivät myöskään olleet yhtä säteileviä kuin debyytillä. Be Good to Me on reggae-rytmejä tapaileva midtempo-pala. The Paper oli albumin päätösballadi, joka avautuu pasuunasoololla ja jatkuu alakuloisena avioerolauluna puhaltimien säestyksellä ja osin jo jazz-väreissäkin liki kahdeksan minuuttia. Tunnelma on hieman samankaltainen kuin Marvin Gayen avioerotilityksellä, Here, My Dear-albumilla vuodelta 1978. Vastaavasti A-puolen päättää Deniecen kirjoittama gospel-tunnustus God Is Amazing, joka on musiikillisesti jo lähellä perinteistä mustien kirkko-gospel-menoa, ja sävelmä jopa virsimäinen.

Niinpä kun Soul Expressin haastattelussa Deniece selittää kakkosalbumin erilaisuutta debyyttiin sillä, että Maurice White ei antanut hänen levyttää pelkkiä omia laulujaan kuten debyytillä, niin ymmärrän kyllä Mauricea. Jos Deniecen oma tyyli oli näin epäkaupallista, niin pitihän albumille ottaa lainasävelmiä, koska muuten albumi olisi ollut täydellinen kaupallinen itsemurha.

Niinpä Maurice White tuottajana pukkasi mukaan tuon EWF-henkisen funk-avauksen, edellä mainitun melodisen Verdine White-Robert Wright-mediumin sekä vuoden 1967 pop-laulun, Eric Eisnerin The Boy I Left Behind. Soulillisesti parasta antia oli Al Johnsonin sävelmä We Have Love for You, joka sykkii maukkaassa soul-taustassa, mutta mikään unohtumaton ei tämäkään ole sävelmänä. Clarence McDonaldin sävelmä Season melodisena puolinopeana sopii hyvin Deniecen linjaan ja kappaletta täydennetään fonisoololla.

Vaikka Deniecen on sitä itselleen vaikea myöntää, tulkitsisin itse tämän albumin vaisuuden vain sillä hyvin tutulla piirteellä, että artistin ensilevyyn oli jo pistetty tämän parhaat omat siihen asti kirjoitettamansa laulut, ja tämän kakkosalbumin kanssa kävi kuten usein käy: jäljellä on materiaalia, joka ei mahtunut debyytille. Kun ottaa huomioon musiikin tason, jota Maurice White ja EWF tuottivat samaan aikaan omille levyilleen ja The Emotions-yhtyeen levyille, tämä jää valitettavasti selvästi jälkeen. Deniecen varmasti kuviteltiin pärjäävän paremmin omillaan. Väistämättä tämä albumi jäi melkoiseksi välityöksi Deniecen uralla. Albumin sijoitus 23. soul-listoilla oli suorastaan yläkanttiin, kun ottaa huomioon, miten epäkaupallista materiaalia albumi sisälsi.

Reviewed by Ismo Tenkanen


Takaisin BBR-arviosivulle

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page