Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Deniece Williams: My Melody

January 26, 2013

Now available at UK BBR reissue CD, 2011

Rating: 8/ 10

Tilaa levy Soul Townin verkkokaupasta / Click here to order
(Alkuperäinen albumi vuodelta 1981)
1) My Melody 2) It's Your Conscience 3) Silly 4) Strangers 5) What Two Can Do 6) You're All That Matters 7) Suspicious 8) Sweet Surrender
Bonus tracks:
9) It's You Conscience (Single Version) 10) Silly (Single Version)

Deniece Williamsin kiitetyn debyytin jälkeen laulajattarella oli vaikeuksia löytää oikeaa linjaa, kun levy-yhtiö yritti häntä ensin viihde- ja sitten disko-markkinoille. Onneksi vuoden 1979 diskolevy ei ollut suurempi menestys, ja niinpä tällä vuoden 1981 albumilla Deniece palautettiin siihen soul-musiikkiin, jossa hän oli parhaimmillaan. Tuottajaksi saatiin värvättyä Thom Bell, joka vei Deniecen Philadelphiaan tuttujen Philly-muusikoiden säestämiin taustoihin, ja lopputuloksena oli yksi Deniecen uran kohokohtia.

Muistan kuulleeni levyn balladihelmen Silly ennen albumin ostoa radiosta, ja aistin ensisekunneista, että nyt käynnistyy laatu-soulballadi. Tuossa kappaleessa on tosiaan sellainen magiikka, että ensikuuntelusta aisti, että tässä on tulevaisuuden klassikko. Siksi ihmetyttikin, että levy-yhtiö panttasi tämän vasta kolmanneksi singlelohkaisuksi. Ei yhtään yllättäen, se menestyi paremmin kuin kaksi edellistä sinkkua, ja nousi vielä sijalle 11, joka tietysti albumin kolmantena sinkkuna on melkoinen suoritus, koska sinkun julkistamishetkellä varmasti Deniecen innokkaimmilla faneilla oli jo albumi.

Silly oli kuitenkin albumilla harvoja kappaleita, jotka eivät olleet Thom Bellin ja Deniecen yhteissävelmiä, vaan vanhempi Deniecen sävelmä vuodelta 1977 - säveltäjäpartnereina Fritz Baskett ja Clarence McDonald. Thom Bell kuitenkin loihti kappaleen omalaatuisen sovituksen, jossa rytmi on paikoin aivan olematon, paikoin harppoo valssin tahtilajissa liidelleen eteenpäin. Näitä valssin rytmiin upotettuja soul-lauluja on kuultu aiemminkin, ja usein vaikutelma on hämmästyttävän onnistunut. Niin tässäkin, sillä tässä tuntuvat kaikki palaset loksahtavat kohdalleen: hieno sävelmä, yllättävä ja nyansseissaan rikas sovitus ja Deniecen uniikki tulkinta tyylikkäällä sopraanollaan. Ainoa mikä tässä nyt jää harmittamaan, on se, että levy-yhtiö ei tajunnut pistää tätä ensimmäiseksi albumin sinkuksi, jolloin se olisi ollut takuuvarmasti top tenissä, jollei listaykkönen. Joka tapauksessa Deniecen uralta yksi suurimmista suosikeistani, ja täysi kymppi.

Levy-yhtiön valinta albumin esikoissingleksi oli kuitenkin Williams-Bell-sävelmä What Two Can Do. Se oli Bellille hyvin tyypillinen Philly-pompottelu, soundillisesti samaa linjaa kuin miehen lukemattomat 1970-luvun The Spinners-hitit. Ihan mukavahko pop-henkinen harmiton laulelma, joka nousi sinkkuna sijalle 17, mutta eihän tässä ollut mitään klassikon eväitä. Laulusovitus tuntuu lisäksi olleen räätälöity lauluyhtyeelle, ja kolmen herrasmiehen laulukuoro (Bell yhtenä mukana) taustalaulajina on kuitenkin kaukana jostain Spinners-tasosta. Heikki Suosalon Deniece Williams-jutusta Soul Expressissä on helppo lukea myös Thom Bellin hämmästyneen levy-yhtiöön singlevalintaa.

Toiseksi sinkuksi levy-yhtiö poimi sitten kappaleen It's Your Conscience, joka oli huilun sävyttämä, rikkaasti orkesteroitu midtempoinen, joka oli tyylillisesti kuin 10 vuoden takaa joltain 70-luvun alun Blue Magic-levyltä, eikä tällaisella ollut laadukkaasta sävelmästä huolimatta mitään asiaa sinkkulistojen kärkiin vuonna 1981. Korkein sijoitus soul-listoilla oli 45.

Sillyn ohella albumilla oli toinenkin vuoden 1977 Deniece Williams-Baskett-McDonald -sävelmä, joka oli Strangers, sekin hieno sävelmä ja Thom Bellin aistikkaasti sovittama midtempoiseen, sykkivään ja rikkaaseen Philly-taustaan. Kappaleella on mittaa 6 ja puoli minuuttia.

Vinyylialbumin B-puolen lopun kolme sävelmää You're All That Matters, Suspicious ja Sweet Surrender olivat kaikki uusia Bell-Williams-yhteistyönä syntyneitä lauluja. Ensin mainittu on turhan laahaava ja viihteellinen balladi, jonka melodia kulkee vielä kovin ennalta-arvattavia latuja, mutta Deniece kyllä parhaansa saadaakseen väriä tähän hempeään aikuisviihderaitaan. Näköjään Heikkikin tämän kohteeliaasti ohittaa haastattelu-esittelyssään albumista.

Suspicious on jälleen sovitukseltaan turhankin erikoinen ja keikarimainen, tuoden jälleen mieleen 70-luvun alun sweet soul -levytykset. Rytmipuolella lainaillaan tällä kertaa Jamaikan suunnalta. Päätösraita Sweet Surrender edustaa sen sijaan taas ehdottomasti Thom Bellin vahvinta sektoria, ja on äärimmäisen tyylikäs balladi, joka mahdollistaa elegantin sweet soulin ja orkesteroidun taustan onnistuneen yhdistämisen.

Kokonaisuutena hieno albumi, vaikka ihan joka raita ei ollutkaan onnistunut. Thom Bellin valinta Deniecen tuottajaksi oli loistava tikki levy-yhtiöltä, ja käytännössä mahdollisti Deniecen kurssin kääntämisen sellaiseksi laatu-soul-tulkiksi, jona hänet on vuosien saatossa opittu tuntemaan. Näin jälkikäteen voidaan myös todeta, että vuosi 1981 oli myös viimeisiä aikoja, jolloin Bellin hienostuneella ja orkesteroidulla musiikilla saattoi saavuttaa edes kohtuullista menestystä. Albumi nousi soul-listoilla sijalle 13.

Albumi julkaistiin ensi kertaa CD-formaatissa USA:ssa jo vuonna 1986, mutta nuo kopiot vaihtavat käsiä suurten setelien kanssa. Big Break Records julkaisi albumin mid price -hintaluokkaisena uusintajulkaisuna kaikkien saataville vihdoin vuonna 2011. Erinomainen uusintajulkaisu BBR:ltä - ja todellakin äärimmäisen kaukana yhtiön alkuaikojen klubi/disko-menosta.

Reviewed by Ismo Tenkanen


Takaisin BBR-arviosivulle

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page