Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Chocolate Milk: Comin' (1976 reissue)

Chocolate Milk: Comin

March 8, 2014

The original release on US RCA, 1976
Now available at CD reissue by US Funky Town Grooves, 2013

Rating: 6/ 10

Tilaa levy verkkokaupastamme

1) Comin'
2) Something New
3) Do unto Others
4) Feel The Need in Me
5) With All Our Love
6) Starbright
7) I Refuse
8) Island Love

Bonus tracks:
9) Something New (7" Version)
10) Comin' (7" Version)
11) Starbright (7" Version)

Chocolate Milk-yhtyeen kolmas albumi Comin' vuodelta 1976 oli ainoa, joka oli itselläni kokoelmissa vinyylinä. Levyn bonusraitoina CD-uusintajulkaisuna tulee kolme 7 tuuman lyhennettyä sinkkuversiota albumiraidoista, joten originaalin vinyylin omistajille tämä ei tuo mitään uutta, mutta tuskinpa albumia on monellakaan suomalaisella

Noista bonusraidoista voi siis päätellä albumin sinkkulohkaisut, näistä Comin' oli ainoa listoille asti yltänyt, sekin vain sijalle 56, ja sen B-puolena oli toinen bonus-raita Starbright - kaikista näistä siis albumilla pidemmät versiot. Comin' avaa albumin, ja se on irtonaisesti rullaava midtempoinen funkysoul-pala, jossa on tylsähkö melodia, ja kaikki ansio on rennossa rytmiryhmässä lyhyen fonisoolon tukemana. Eipä tarvitse ihmetellä kuitenkaan kappaleen vaisua listamenestystä, sillä ei tässä ole groovea sen enempää kuin melodiaakaan hitin tarpeisiin. Alkuperäisissä kansiteksteissä esitellään yhtyettä selvästi funk-joukkueena, joka tuottaa tiukkoja grooveja ja riffejä sekä funkya soundia, mutta aika kesyä ja leppoisaa tämä meno oli verrattuna saman ajan kärkinimiin. Keyboardisti vetelee lopussa jazzahtavaa sooloa sähköpianollaan.

Kakkossinkku Something New on ihan toista maata, sillä se on romanttinen soul-laulu, ja ihan kohtalainen sävelmäkin, mutta yhtyeen päävokalisti on liian väritön ja persoonaton tenori, jotta tällä olisi laajempaa mielenkiintoa soul-tulkintana.

Takaisin funkin pariin palataan kolmosraidalla Do unto Others, jolla rytmiryhmä soittaa jälleen irtonaista svengiä, mutta soolotilan vie keyboardisti tällä kertaa melko sotkuisella syntiikkakujerruksellaan. Albumin A-puoli päättyy jälleen soul-henkisempään midtempo-balladiin Feel The Need in Me, jossa ei ole mitään varsinaista vikaa, mutta solistin vaatimattomuus vie tältä terän. Pitkä ja mallikas fonisoolo piristää taustaa.

Kuvaavaa yhtyeelle oli, että tuottaja Allen Toussaint mainintaan, mutta yhtyeen muusikoita ei listata kansissa, ja varmaan totta oli, että yksittäiset jäsenet olivat kaikki korvattavissa, sillä ketään varsinaista johtohahmoa ei yhtyeessä ollut, kun solistitkin olivat täysin persoonattomia. Kansiteksteissä kuitenkin listataan "All songs written by" ja perään yhdeksän henkilöä, eli siis ilmeisestikin kaikki yhtyeen jäsenet, mutta tuokin kuvastaa sitä tiimihenkisyyttä, että Toussaint ei halunnut nostaa ketään johtohahmoksi, eikä yksittäisiä lauluja kreditoitu kenellekään nimeltä.

Vinyylialbumin B-puolella eli raidat 5-8 Toussaint antaa yhtyeen jäsenille enemmän soolo- ja improvisaatiotilaa ja lopputulos on paikoin ihan kelpo funk-jammailua jazz-vivahtein (mm. piano, kitara, huilu), mutta jälleen se särmä ja välittömyys, mikä vaaditaan singlehiteille, puuttuu kokonaan musiikista, joten albumin vaisua kaupallista menestystä ei tarvitse ihmetellä. Huiluvetoinen funk-jami Starbright jää omaksi suosikikseni albumilta, mutta ei siitäkään voi puhua samaan hengenvetoon kuin esim. Brick-yhtyeen huikeista huilu-basso-tykityksistä. Vastaavasti I Refusen pohjakuviosta olisi moni muu funk-yhtye, esim. Cameo rakentanut tosi tuiman killer-funkin, mutta tämäkin jää leppoisan groovittelun asteelle.

Tämä yhtyeen kolmas albumi taisi jäädä itse asiassa yhtyeen ainoaksi albumiksi, joka ei noussut lainkaan Billboardin albumilistalle. Cut out -pinosta itsekin sen kolusin 70-luvulla, ja albumi ei innostanut hankkimaan yhtyeen muita albumeita. Mutta mielenkiintoistahan yhtyeen tuotantoa on näin jälkikäteen tarkastella CD-painoksina. Ja ennen muuta huomata, että yhtyeellä oli edellytyksiä paljon parempaankin, kuin tämä ainoa vinyylinä yhtyeeltä kuulemani albumi.

Reviewed by Ismo Tenkanen



Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle