Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Cheryl Lynn: Instant Love (1982 reissue)

Cheryl Lynn: Instant Love

August 10, 2013

The original release on US Columbia 33057, 1982
Now available at CD reissue by Japan Sony Music CD, 2010 / UK BBR, 2012

Rating: 7/ 10

Tilaa levyn BBR-painos verkkokaupastamme
1) Instant Love
2) Sleep Walkin'
3) Day After Day
4) Look Before You Leap
5) Say You'll Be Mine
6) I Just Wanna Be Your Fantasy
7) Believe In Me
8) If This World Were Mine

Bonus Tracks:
9) If This World Were Mine (Single Version)

Jos joku olikin pitänyt Cheryl Lynniä yhden hitin diskotähtenä vielä 70/80-luvun taitteessa, tämä Instant Love on melkoinen meriitti Cherylille, vaikka siltä puuttuvatkin todelliset killer-raidat.

Yhden eurodiskokokeilun (In Love) jälkeen levy-yhtiö oli luopunut yrittämästä Cherylistä kansainvälistä diskotähteä, ja tyytynyt tekemään hänestä varteenotettavaa soul-artistia pelkästään USA:n mustan musiikin markkinoille. Edellinen albumi (In the Night) (1981) annettiin Ray Parkerin tuottamaksi, joka teki ammattitaitoista groove/funk-linjaansa Cherylille, ja nyt tämä vuoden 1982 albumi oli Luther Vandrossin tuottama alusta loppuun.

Luther oli tuohon aikaan tietysti itsekin vasta nuori nouseva kyky, joka levytti tummasävyistä soulia ja funkia, Marcus Millerin mehevien bassokuvioiden maustamana. Marcus on samalla tavoin vahvasti mukana tällä albumilla, sekä basistina että säveltäjänä, ja lisäksi Luther on rekrynnyt säveltäjiksi mm. Tawatha Ageen (Mtumen mainio päävokalisti). Ja taustamiehistö on käytännössä yhtä loistokas kuin Lutherin omilla 80-luvun alun levyillä. Rummuissa on Yogi Horton tai Steve Ferrone, perkussioissa Paulinho DaCosta, kosketinsoittimissa Nat Adderley, kitarassa Doc Powell jne.

Sävelmistä tunnistaa Lutherin oman tyylin varsinkin näin jälkeenpäin, ja Cheryl oli lopulta vokalistina samalla tavoin tyylittelijä ja kieputtelija kuin Lutherkin, jolloin melodiarunko on Cherylille vain perusta, jonka ympärille hän rakentaa tulkintansa. Tawathan kirjoittama Day After Day käy tästä hyväksi esimerkiksi. Tawathahan ehti kirjoittaa myös ulkopuolisille artisteille erinomaisia sävelmiä, esim. Rena Scottin alun perin laulaman If I Had a Chance. Cherylin tulkinta vain on täyttä Cheryliä, ei Tawathaa. Olisiko tämä albumin paras raita, vaikka sävelmä ei olekaan mikään klassikko?

Toinen Tawathan osasävelmä on yhdessä Kevin Robinsonin kanssa kirjoitettu lennokas groovailu Say You'll Be Mine, joka on Paul Riserin rikkaan jousi- ja puhallinsovituksen sävyttämä kevyt midtempo-laulu. Tämä taisi tosiaan olla viimeisiä vuosia, jolloin tällaisia vielä kuultiin - seuraavina vuosina jouset ja puhaltimet oli jo pitkälti vaihdettu syntetisaattoreihin ainakin listalevyillä. Samaa linjaa oli toinen rento midtempo-raita Look Before You Leap, josta kokeiltiin vielä kolmatta sinkkua, ja se käväisi listojen häntäpäässä, korkeimmillaan sijalla 77.

Albumin avaussinkuksi kokeiltiin nimikappaletta Instant Love, joka on myöhemmin tutuksi tullutta Vandross-Miller-yhteistyötä ja jo ajan henkeen Miller lisää soundiin syntiikkakuvioita. Itse sävelmä on kuitenkin korkeintaan keskinkertainen, ja niinpä kappale ei noussut sijaa 16 korkeammalle Billboardin soul-listoilla. Lutherin tunnistaa hyvin kertosäkeen taustalaulajana.

Suurempi hitti saatiin kuitenkin sitten albumin toisesta singlepoiminnasta, joksi valittiin Marvin Gaye & Tammi Terrell-cover If This World Were Mine, jolle Luther itse tuli duettopartneriksi, ja kappale on kyllä enemmän Lutheria kuin Cheryl Lynniä tyyliltään. Eli kappale tulkitaan hienovaraisella tyylittelyllä, joka oli Lutherille omiaan, mutta Cheryl laulaa kappaleen suorastaan varovaisesti, eikä lähde omaan äänekkääseen rönsyilyynsä. Hillitty esitys, ja hyvin Vandrossmainen, mutta ei lainkaan Cherylille ominainen, kun Cheryl oli ennemminkin ronski irrottelija kuin tällainen hienostunut tyylittelijä. Mutta tuskinpa hänellä oli lainkaan valittamista, kun kappale nousi soul-single-listan neloseksi.

Albumilla oli toinenkin cover-sävelmä, Ashford & Simpsonin vuoden 1976 albumiraitana aiemmin julkistettu Believe in Me, joka oli istutettu Nat Adderleyn pianopohjaan jousitaustalla. Tämäkin on ehkä enemmän Luther-linjainen valinta Cherylille, mutta ihan ilmeikkäästi Cheryl tämän tulkitsee.

I Just Wanna Be Your Fantasy:n sovituksessa on pilkahdus Mtume/Lucas-linjaa huiluineen, joskin Millerin basso paukkaa jälleen pinnassa. Kappale on Cherylin osin itse kirjoittama, mutta mikään suuri säveltäjähän hän ei ollut.

Allmusic.com:issa kirjoitetaan, että "the album itself didn't quite explode", josta en oikein ymmärrä mitä kirjoittaja sillä tarkoittaa, kun albumi kuitenkin nousi soul-albumilistan sijalle 7, ja vietti 34 viikkoa listoilla. Albumi oli itse asiassa Cherylin uran toiseksi menestyinen levy debyytin jälkeen. Toki voidaan kuvitella, että levy-yhtiö olisi toivonut Cherylistä suurempaakin menestystä, mutta minusta albumin yleislinja oli jo selvä valinta sille, että haluttiin pitäytyä mustien soul-markkinoissa, eikä kosiskella suurempaa (valkoista) pop-tai diskoyleisöä. Kuvaavaa oli, ettei levyä prässätty lainkaan Hollannissa CBS-etiketillä, toisin kuin vielä edeltäjäänsä, ja siksi sitä ei paikallinen maahantuoja julkaissut Suomessakaan. Mutta nyt albumi on siis saatavana edullisena BBR-merkin uusintapainoksena.

Soul Town Rating: ***1/2

Reviewed by Ismo Tenkanen


Cherylin seuraava albumi:

Cheryl Lynn: Instant Love Preppie (1984)

Takaisin etusivulle