CHAPTER 8
This Love’s for Real Chapter 8 on yhtye, joka tunnetaan parhaiten siitä,
että sen riveistä lähti menestyksekkäälle soolouralle Anita Baker, jonka
kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1986 Rapture-albumin myötä.
Sitä ennen Anita oli kuitenkin ehtinyt levyttää entisen Ariola-presidentin Otis
Smithin omalle Beverly Glen –merkille albumin The Songstress, joka
vuonna 1983 oli ehtinyt jo vakuuttaa soulin ystävät Anitan lahjakkuudesta.
Samalle Beverly Glen –merkille levyttivät soul-legendat Bobby Womack ja Johnnie
Taylor, joista etenkin ensimainittu teki sekä taiteellisesti että kaupallisesti
komean comebackin huipulle Poet-albumeillaan (osat I ja II). Chapter 8:n nimetön Ariola-albumi julkaistiin jo vuonna
1979. Otis nappasi sitten yhtyeestä Anita Bakerin soolouralle, ja yhtyeen rivit alkoivat
rakoilla. Chapter 8:n kokoonpanossa oli kuitenkin myös kitaristi Michael
Powell, joka osoittautui lahjakkaaksi säveltäjäksi ja tuottajaksi, ja hänestä
tuli myös Anita Bakerin menestyksen pääarkkitehti. Tämä vuoden 1985 Chapter 8
–albumi This Love’s for Real on kuitenkin siis levytetty vuosi ennen
Anitan Rapture-LP:tä, jonka Powell tuotti. Anita Bakerin jättämää aukkoa laulupuolella paikkasi
miellyttävän kuuloinen sopraano Valerie Pinkston, mutta häntä enemmän
äänessä on vielä Jeffrey Osbornea muistuttava lämminääninen Gerald
Lyles. Yhdessä he muodostavat upean parin, ja albumin laadukasta tunnelmaa
täydentävät runsaat aidot instrumentit, jotka todellakin palasivat soul-musiikissa
muotiin juuri Michael Powellin tuottamien Anita Baker –levyjen menestyksen
myötä. Vielä miellyttävistä vokalisteista ja täyteläisistä
taustoista paremmin albumi kuitenkin muistetaan unohtumattomista sävelmistä, sillä
levylle on osunut useampia 80-luvun parhaimpiin lukeutuvia soul-sävelmiä. Saksofonin
sävyttämä ja sielukas Powellin kirjoittama avausraita Don’t Stop Loving Me
on erinomaista lämmittelyä albumin tunnelmaan, ja sitäkin mieleenpainuvampia
sävelmiä ovat toinen Powellin hivelevän hieno jalokivi, balladiduetto How Is
It Possible sekä lopulta suurin oma suosikkini, Tyrone Davis –tyyppisesti
sykkivä midtempoinen How Can I Get Next to You. Viimeksi mainitun säveltäjä oli Anita Bakerin Angelin ja
Bobby Womackin raastavan If You Think You’re Lonely Now’n kirjoittanut,
jo edesmennyt säveltäjäsuuruus Patrick Moten. Näitä lauluja kuvailin jo
vuonna 1986 lähes täydellisiksi soul-kappaleiksi, ja esitykset ovat täysin säilyttäneet
lumonsa kahden vuosikymmenen ajan – tai pikemminkin vain parantuneet kuin viini
vanhetessaan, etenkin kun tämän tason sävelmiin törmää yhä harvemmin. Albumin kahdeksasta alkuperäisestä sävelmästä seitsemän on
täysin ajatonta, perinteistä laatusoulia, ja ainoa heikompi hetki on
nopeatempoinen, turhan synteettinen Tell Me, joka sekin on kuitenkin
melodinen sävelmä, jota ryyditetään saksofonisoololla. Paljon sitä paremmin
onnistuu toinen menopala It’s My Turn, joka muistuttaa Jeffrey
Osbornen uran parhaita ralleja. Bonus-raitana tarjoillaan vielä yhtyeen
vuoden 1979 debyytiltä poimittua klassista 70-luvun soul-balladia Ready for
Love, jolla itse Anita Baker duetoi Gerald Lylesin kanssa. Takaisin
etusivulle
(UK Blue Bird BBR-3052, 1985/2007)
Special Limited Edition
28.23 e
Click here to buy:
Tilaa levy Soul Townin verkkokaupasta
(Alkuperäinen albumi vuodelta 1985)
1) Don't Stop Loving Me
2) How Is It Possible
3) This Love's for Real
4) Love Loving You
5) How Can I Get Next to You
6) Tell Me
7) It's My Turn
8) Don't You Think It's Time
Bonus track:
9) Ready for Your Love
Back to our (English) home page