Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Champaign: Modern Heart / Woman in Flames (1983/1984 reissue)

Champaign 2on1 CD

October 27, 2013

The original releases on US Columbia, 1983-1984
Now available at CD reissue by UK Funky Town Grooves, 2009

Rating: 6/ 10

Tilaa levy verkkokaupastamme

Modern Heart (Columbia 1983)
1) Let Your Body Rock
2) Try Again
3) Party Line
4) Cool Running
5) Walkin'
6) Keep It Up
7) Love Games
8) Get It Again
9) International Feel
Woman in Flames (Columbia 1984):
10) Off And On Love
11) This Time
12) Prisoner
13) Intimate Strangers
14) Woman In Flames
15) Mardi Gras
16) Be Mine Tonight
17) Capture The Moon

Champaign-yhtyeen Columbia-debyytti meni CD-uusintajulkaisuna kuumille kiville, vaikka selvää oli, että kaikki muistavat yhtyeen vain yhdestä hitistään How 'bout us, jonka voimalla debyyttikin teki kauppansa. Näiden yhtyeen jatkoalbumien kanssa FTG:llä onkin ollut nihkeämpää, vaikka samalla hinnalla saa kaksi albumia. Jo yläotsikko "Two Classic Albums on One CD" tuntuu yliampuvalta, sillä eivät nämä originaalit mitään klassikoita olleet. Mutta eivät mitään ihan floppejakaan, vain hyvin epätasaisia.

Rehellisesti sanoen en muistanut levyistä yhtään mitään, ja vain vuoden 1983 Modern Heart näytti edes kanneltaan tutulta. Levy kuitenkin myi ihan kohtuu hyvin ilmestymisvuonnaan, jolloin se nousi top teniin (sijalle 9) soul-listoilla, ja poiki listakakkosena kaksi viikkoa viihtyneen singlehitin Try Again. Tuo kappale oli, kuten odottaa saattoi, jatkoyritelmä How 'bout Us:lle, ja vaikka sävelmä ei olekaan yhtä mieleenpainuva, tyyli ja tunnelma ovat samaa linjaa, ja varsin kelpo esitys tämäkin on. Yhtyeen päävokalisti Pauli Carman ei toki ollut mikään Gerald Alston, vaikka yhtye pyrkikin nyt tuollaiseen Manhattans-tunnelmaan. Leo Graham ei kuitenkaan ollut enää tuottajan pallilla, sen sijaan toinen Tyrone Davisin kanssa pitkään työskennellyt tuottaja Paul Richmond oli taustavoimissa.

Ehkä yhtyeen menestyksen kannalta suurempi ongelma oli vain aikakausi, joka vuosina 1983-84 suosi syntetisoitumista ja rock-vivahteita, ja mikään klassinen soul-balladilinja ei oikein ollut mahdollinen, jos menestystä yritti tavoitella. Champaign näyttää tuottajineen valinnan tuollaisen kepeän pop-soul-linjan, joka tietenkin sopi myös yhtyeen lauluääniin. Yksi raita Walkin' on vielä vetäisty aivan Take 6-tyyliin a cappelana eli ilman säestystä, mutta ei tämä tosiaan mikään suuri vokaaliyhtye ollut, vaan enemmänkin tuollainen kepeä ja popahtava ryhmä.

Yhtyeen menopalat vaikuttavat kuitenkin melko järjestään epäonnistuneilta. Tyyli, joka olisi varmasti sopinut yhtyeelle kuin nenä päähän, oli se britti-yhtyeen Pasadenas linja, joka yhdisti vanhaa lauluyhtye-linjaa moderniin popahtavaan soundiin, mutta Champaign yritti liiaksi mukautua ajan trendeihin, ja menettää kyllä täysin identiteettinsä vauhtipuolella. Nämä menopalat voisivat oikeasti olla ihan kenen tahansa esittämiä, näistä oli mahdoton tunnistaa yhtyettä. Kakkossinkkuna Let Your Body Rock on ihan yhtä uniikki kuin otsikkonsa, ja jäi sijalle 62. soul-singlelistoilla.

Albumin toinen kärki Try Again:in ohella on Love Games, joka on How 'bout Us:in tapaan Dana Waldenin kynästä, ja se on oikein nätti ja viehkeä kevyt soul-balladiduetto, ja erittäin mallikkaasti vielä sopraanosaksofonin maustama. Tässä tyylilajissa Champaign oli todella hyvä, joten sääli, etteivät levy-yhtiö ja ajan trendit sallineet sen enempää panostaa kevyeen ja melodisen soulin esittämiseen, vaan yhtyettä puskettiin klubimarkkinoille vastoin sen omia kykyjä.

Kolmas raita, jota kehuin levyn ilmestymisen aikaan, oli seuraava albumiraita Get It Again, joka on balladinomainen mutta omalaatuiseen midtempo-grooveen upotettu esitys. Tähän kuitenkin ilonaiheet jäivät, sillä yhtyettä yritettiin tosiaan väkisin ajaa klubi/disko-esittäjäksi ajanmukaisilla synteettisillä ja rock-vivahteisilla soundeilla, ja nuo raidat olivat täysin yhdentekeviä, vaatimattomia luomuksia. Top ten -sijoitus albumille oli kuitenkin kaikkiaan erinomainen saavutus.

Top ten -myynti takasi yhtyeelle jatkopaikan Columbialle, ja jo seuraavana vuonna 1984 saatiin jatkoa, albumi Modern Flames. Siltäkin lohkottiin vielä top ten -singlehitti Off and on Love, joka on ajanmukainen, hieman jo Kashifin tyyliäkin muistuttava melodinen soul-laulu modernissa syntiikkapohjassa. Tätä samaa soundiahan pukattiin näihin aikoihin myös Manhattansille, Chi-Litesille ja muille klassisille sweet soul -yhtyeille. Menopaloilla Champaign oli edelleen hyvin vaatimaton ja persoonaton.

Kakkossingleksi valittiin How 'bout Us-linjainen mutta keskinkertaisempi balladi This Time, joka jäi kuitenkin singlelistoilla minihitiksi sijalle 43, ja itse albumi myi vaisusti jääden sijalle 45. Siihen lopahti Columbian intressi yhtyeeseen lupaavan alun jälkeen, ja yhtye ilmaantui sen jälkeen yhden albumin verran Malacolta, ja Pauli Carman kokeili soolouraakin.

Soul Town Rating: *** / **1/2

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle