Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

B.T. Express: Keep It up

June 1, 2012

The original release on Coast to Coast, 1982
Now available at UK Funky Town Grooves reissue CD, 2012

Rating: 8/ 10

Buy this album from our CD Shop

1) This Must Be The Night For Love 2) It's Got To Be You 3) Star Child 4) Keep It Up 5) Just Can't Stop Dancin' 6) Dancin' Dream 7) Let Yourself Go

Vaikka funk oli James Brownin paljolti kehittämänä alkuaan hyvin hidastempoista, mutkikkaiden synkopoitujen rytmien musiikkia, 70-luvun ja diskokauden edetessä myös funkissa tahteja tasoiteltiin ja nopeutettiin tanssikelpoisimmiksi. B.T. Express oli yksi 70-luvun puolivälin suosituimpia funk-yhtyeitä, joka oli kehittämässä groove-orientoitunutta tyyliä, jossa eri instrumentit soittivat hypnoottisia kehäkuvioita, ja laulupuoli oli typistetty pelkkiin hokemiin. Funky-soulin suosio oli kuumimmillaan 70-luvun lopussa, mutta 80-luvun alussa musiikin koneellistuminen typisti suuret funk-kokoonpanot ja näivetti samalla niiden markkinat.

B.T. Expressin viimeinen kokonainen albumi julkaistiin vuonna 1982, ja tämä Keep It up olikin suurelta osin yhtyeen vanhan 70-luvun linjan tyyppinen aito funk-kiekko. Se ei noussut enää lainkaan listamenestykseen, ja enpä olisi uskonut näkeväni siitä koskaan CD-uusintajulkaisua, mutta niin vain Funky Town Grooves on senkin kaivanut levy-yhtiöiden arkistoista ja julkaissut CD-levynä. Upeata, sillä tuskinpa tätä harvinaista levyä on vinyylinäkään monta kappaletta koskaan Suomeen asti kulkeutunut!

Albumilta erottuu selkeästi sen kaksi huippuraitaa, jotka ovat valmiita siivuja funkin historiaan. 7-minuuttinen nimikappale Keep It up on suoraa jatkoa yhtyeen läpimurtohitille Do It (Til Your Satisfied) vuodelta 1975. Toisin sanoen kappale rakentaa intensiivisen groove-pohjan, joka etenee kuin juna - yhtyeen nimi B.T. Express kun viittaa jo Brooklynin (metro)junaan, ja yhtye oli tietenkin kotoisin New Yorkin Brooklynista. Hypnoottisesti kehäkuvioita kiertävän rytmiryhmän ohella menoa ryydittävät torvivallit ja hienosti kehittyvä soitinsovittelu tuo jopa mieleen tuottaja Norman Whitifeldin paraatiajat The Temptations -yhtyeen kanssa (Papa Was a Rolling Stone, Masterpiece etc.). Jos Whitfieldin teoksia joskus kritisoitiin instrumentaalipainotteisuudesta - lauluyhtyeiden levyillä - niin B.T. Expressin juna-funkiin instrumentaalivetoisuus tietysti sopi mitä mainioimmin - kaikki lauluosuudet ovat kuriositeettia ja hokemia tyyliin "get on down, work it baby, keep it up". Harva varmaankaan edes tiesi, että tällaista funkysoulia parhaimmillaan levytettiin vielä vuonna 1982.

Vielä suurempi suosikkini oli levyn ilmestyessä albumin seuraava kappale nimeltä Just Can't Stop Dancin', jota voisi käyttää opinnäytteenä junamaisen groove-funkin soittamisesta. Ensi sekunneista asti rytmiryhmä nakuttaa kuin juuri hyvään vauhtiin päässyt veturi, ja grooven intensiteetti nousee huippuunsa kahden minuutin jälkeen. Jälleen lauluosuudet ovat lähinnä tiellä ja parin minuutin breikki on kohokohta, kun yhtyeen vokalisti William Robinson (ei yhteyttä William Smokey Robinsoniin) esittelee, että "you gotta move, get behind the groove, there's a new funk comin' your way", ja sitten lähtee rytmiryhmä todelliseen lentoon. Vaikka juuri B.T. Expressin riveistä irtautui syntetisaattori-funkin keulahahmo Michael Jones alias Kashif, niin ikävä kyllä syntetisaattorit ja rumpukoneet tappoivat tällaisen muusikoiden nautinnollisen jammailun, josta tämä albumi oli viimeisiä todisteita.

Huonoja eivät ole albumin muutkaan funkit, kun esim. Dancin Dream:in kruunaa Commodores-henkinen tiukka torvisektio, ja Let Yourself Go kehottaa otsikkonsa mukaisesti jälleen lennokkampaan funk-irrotteluun. Albumin myynti torpedoitiin lopullisesti siihen, että levyn vaisuimmat ja kepeimmät raidat sijoitettiin albumin alkuun. Levy-yhtiö oli ilmeisesti päätellyt, että 80-luvulla ei pärjätä enää 70-luvun henkisellä groove-pitoisella, instrumentaalipainotteisella funkilla, vaan 80-luvulla pitää olla tarttuvia laulumelodioita pelkistettyjen syntetisaattorisoitintaustojen yllä. Avaus This Must Be the Night for Love edustaakin tuota linjaa, mutta oli aivan liian kesy menestyäkseen. Kakkosraitana oli levyn ainoa balladi, yllättävä 50-luvun lauluyhtye-vaikutteinen It's Got to Be You.

Reviewed by Ismo Tenkanen

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle