Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Blue Magic: Welcome Back (1981 reissue)

Blue Magic: Welcome Back

April 20, 2013

Original release on US Capitol, 1981
Now available on UK Funky Town Grooves reissue CD, 2010

Rating: 8/ 10


Tilaa levy Soul Express verkkokaupasta - Click here to buy

1) The Oscar 2) Feelin' The Love 3) Who Could Ever Leave You 4) Welcome Back 5) Land Of Make-Believe 6) Seems I Haven't Seen Her 7) Standin' On The Edge Of A Love Affair 8) Let There Be Love 9) All I Really Need Is You 10) Remember November

Kun Funky Town Grooves julkaisi ensimmäisen Blue Magic -uudelleenjulkaisunsa Magic Number, levymerkki oli lukkiutunut 80-luvun alun syntiikka/diskofunk-groovailuun ja sillä oli oikeuksia vain pikkulevy-yhtiöiden materiaaliin. Kahden kolmen vuoden aikana muutos on ollut kuitenkin valtava, sillä nyt täysin hovikelpoisella uusintajulkaisijalla Funky Townilla on pääsy mm. EMI/Capitolin major-yhtiön arkistoihin, joista on nyt kaivettu myös tämä vuoden 1981 Welcome Back-albumi.

En ollut koskaan omistanut albumin alkuperäistä vinyylikopiota, mutta olin lukenut sekä Heikki Suosalon että Barry Towlerin kehut kiekosta, joten odotukset olivat tosiaan korkealla, kun sain tämän CD-uusintajulkaisun käsiini. Kuten Barry oivallisesti Soul Express -arviossaan kuvailee, albumi oli melkoinen outolintu vuonna 1981, kun levy oli tyylillisesti kuin vuosien takaa 70-luvulta. Tuottajana oli Norman Harris, ja taustakokoonpano on kuin miltä tahansa PIR-levyltä 70-luvulta.

Albumi on tosiaan tyylillisesti hyvin 70-lukulaista Philly-soundia, etenkin balladien osalta, joita olisi saanut olla enemmänkin levyllä. Toisaalta menopaloista puuttuu se magiikka, jota Gamble & Huff tai McFadden & Whitehead onnistuivat loihtimaan PIR-levyille. Mutta Blue Magicin vahvuudet olivat kiistatta balladeissa, ei vauhtipuolella, ja sitä tämäkin albumi todistaa. Toisin kuin levyn kansiteksteissä väitetään, haastattelussa Bobby Eli toteaa, että levyä EI äänitetty Joe Tarsian legendaarisessa Sigma Sound -studiossa vaan Alpha International -studiossa, ja ehkä tämä osin selittää miksi uptempo-raidoissa ei ole täysin aitoa Philly-soundia, vaan taustat tai ainakin miksaukset on jätetty ohuemmiksi.

Säveltäjänä levyllä vierailevat myös Bobby Eli ja Vinnie Barrett, jotka olivat 70-luvulla kirjoittaneet Blue Magicille sen suurimmat klassikot kuten Side Show, Three Ring Circus ja Just Don't Want to Be Lonely, ja saman kaksikon kynästä on myös tämän albumin yksi kärkiraidoista, Land of Make-Believe. Toinen Eli-Barrett-kontribuutio Feelin' the Love on sen sijaan Philly-diskoilu, ja kuten levyn kansiteksteissä huomataan, Capitol on hieman oudosti pätkinyt kappaleet päättymään kolmen ja puolen minuutin kohdalla, vaikka Philly-raidat yleisesti kestivät minuutteja pidempään - ja niin nytkin sessio-äänitteet kuulemma olivat paljon pidempiä kuin mitä levylle päätyi. Nimikappale Welcome Back on toinen hyvin perinteisen kuuloinen Philly-diskoilu, joka pysähtyy melkein kuin leikaten 3:20 kohdalla.

Nykyinen Temptations-falsetti Ron Tyson oli mukana kirjoittamassa midtempoista balladia Who Could Ever Leave You, joka liitelee ilmavissa soundeissa Ted Millsin falsetin johdolla. Seems I Haven't Seen Her lähestyy tarkoituksenmukaisesti hieman Chi-Lites-hitin Have You Seen Her tunnelmia. Standin' On The Edge Of A Love Affair on minulle tuntemattoman trion kirjoittama, mutta hyvin klassinen laadukas Philly-raita, yksi levyn parhaista hetkistä. Jopa levy-yhtiö on malttanut jättää sen neljä ja puoli-minuuttiseksi, kun lähes kaikki muut raidat on feidattu ennen kolmen ja puolen minuutin täyttymistä...

Brass Construction-funk-yhtyeen johtohahmo Randy Muller kuvailee kansiteksteissä, miten hänen kävi sääliksi Blue Magicin kohtaloa Capitol-merkillä. Randy tiesi omasta kokemuksestaan, että levy-yhtiö painosti artistejaan siirtymään elektronisiin vempaimiin (kosketinsoittimet, rytmikoneet), ja kun Blue Magic ei pelannut levy-yhtiön sanelemien nuottien mukaan, vaan pitäytyi klassiseen 70-luvun soundiinsa, albumi jäi vähälle markkinoinnille ja hautautui vähin äänin. Enpä usko, että monta kopiota levystä Suomestakaan löytyy, etenkin kun Capitol oli myös niitä levymerkkejä, jotka eivät laittaneet myymättömiä kopioita vinyyleistä polkumyyntiin Eurooppaan cut out -kulmin leikattuina, toisin kuin esim. kilpailevat major-merkit Warner, Elektra ja Atlantic.

Tämä on juuri siis sellainen uusintajulkaisu, jollaisia soul-diggari toivoisi enemmänkin: levy, joka ei ole koskaan ollut kunnolla saatavilla Euroopassa, ja nyt remaster-nauhoilta saatettuna digitaaliseen formaattiin, ja vielä pätevin kansitekstein haastattelujen kera varustettuna. Erinomaista työtä Funky Town Groovesilta!

(Soul Town Rating: 8/10)

Reviewed by Ismo Tenkanen



Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page