Etusivu
Uudet julkaisut
Verkkokauppa
Kuukauden levy
Top 60 -myyntilista 2009
Top 30 -myyntilista 2008
Top 40 -myyntilista 2007
Top 60 -myyntilista 2006
All Time Best Sellers
Suosittelulevyt
Alennetut
Tilausohjeet
Artistisivut
Discografiat

Bloodstone: Party (1984 reissue)

Bloodstone: Party

March 17, 2013

The original release on US RCA, 1984
Now available at US Funky Town Grooves reissue CD, 2010

Rating: 6/ 10

Buy this album from our CD Shop

1) Bloodstone's Party 2) Feel The Heat 3) Contagious 4) Men Need Tenderness Too 5) Instant Love 6) It Feels So Good (With You) 7) I Adore You 8) Why Be The First One Home

Bloodstone oli yhtye, joka saavutti suurimman menestyksensä 1970-luvulla, jolloin yhtye sai kuusi albumia Billboardin-soul-listoille. Niiden menestys oli tosin tasaisesti laskeva (sijaluvut 2-6-13-22-51), mutta sinkkupuolella tuli useita top ten -sinkkuja. Parhaiten yhtye tunnetaan vuoden 1973 läpimurrostaan Natural High, joka oli myös mittava pop-hitti ja myi platinaa.

1980-luvulla yhtye vaihtoi lyhyen Motown-visiitin (vuoden 1978 albumi Don't Stop, julkaistu Japanissa CD:nä) jälkeen Isley Brothersien T-Neck-merkille, ja ensimmäinen albumi We Go a Long Way Back (1982) toi menestystä syväluotaavilla balladeilla We Go a Long Way Back ja Go on and Cry. Kukahan julkaisisi tämän albumin uudelleen?

Funky Town Grooves on valinnut reissue-julkaisuksi kuitenkin yhtyeen toisen T-Neck-albumin, tämän vuoden 1984 Party-kiekon, ja syy on tietenkin ilmeinen, koska tämä panostaa enemmän aikakaudelle tyypilliseen synteettiseen funkiin, joka tunnetusti on FTG-kaveruksien makuun.

Albumin ensimmäinen single-lohkaisu Instant Love edusti kuitenkin Bloodstonen soul-puolta, sillä kappale oli falsetilla laulettu kevytkulkuinen medium, joka oli McKinley Jacksonin ja Ronald Bellin käsialaa. En kuitenkaan kuule tässä mitään ajattoman hitin aineksia, eikä kuullut ostava soul-yleisökään, sillä single jäi Billboardin black-listalla sijalle 42. ja samalla koko albumi floppasi eikä noussut lainkaan listoille. Tätä voidaan pitää melkoisena yllätyksenä, kun edellinen albumi oli vielä 25 viikkoa soul-listoilla ja korkeimmillaan sijalla 11.

Albumi on äänitetty alkuperäisiltä master-nauhoilta, mutta kansimateriaali on hyvin mitätön, ja mikä oli FTG:n todellinen perisynti, tuottajanimistä on vaiettu, ja levymerkin napahahmot ovat jälleen kerran nostaneet vain itsensä "tuottajiksi" eli "reissue producers Tony Calver, Donald Cleveland", "production manager" Matt Murphy, vaikka tietenkään kolmikolla ei ole ollut osaa eikä arpaa albumin alkuperäisessä tuotannossa. Yhtyeen edellisen T-Neck- levyn tuottivat kuitenkin The Isley Brothers ja McKinley Jackson, ja hyvin todennäköisesti olivat tämänkin levyn takana. Taustoilla soitti tuttuja soulin huippumuusikoita: David T. Walker, Wah Wah Watson, Byron Miller, Leon "Ndugu" Chancler. Kuten edellisellä Bloodstone-albumilla, The Jones Girlsien pääsolisti Shirley Jones on mukana säveltäjänä. Tämä selittynee McKinley Jacksonin roolista, sillä McKinley Jackson oli myös The Jones Girlsien kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Albumi on tosiasiassa hyvin kaksijakoinen, sillä menopuoli on Isley Brothersien esikuvan (ja mahdollisen tuotannon?) myötä funkia ajanmukaisin synteettisin soundein, mutta vastaavasti soul-puoli McKinley Jacksonin johdolla hyvin perinteistä ja myös aidoin instrumentein pääosin soitettua soulia. Ehkä tämä jyrkkä kaksijakoisuus oli myös ongelma myynnin kannalta, koska esim. synteettisen funkin perässä ollut klubi/DJ-porukka ei varmaankaan välittänyt perinteisestä soulista, ja vastaavasti klassisen soulin pariin kasvanut varmasti vierasti noita levyn alkuun upotettuja synteettisiä funkeja, jolloin albumille ei ollut paljoa ostajia.

Eniten iloa levystä onkin meille, jotka pidämme sekä funkista että soulista, sillä kummassakaan lajissa yhtye ei ollut heikko, eikä voinut ollakaan, kun tiedetään, keitä oli taustalla. Bloodstone's Party on Bar-Kays-Gap Band-Isley Brothers-linjoilla kulkeva 80-luvun alun synteettinen funk-isku, jolla Byron Millerin basso paukkaa synteettisen taustan yllä, ja muuten meno on tuttua funkyn party-menoa, lopussa fonisoolon värittämänä. Totta kuitenkin on, että vastaavasti tämän tyylilajin faneille loppu levy ei tarjoa juuri mitään. Kappale julkaistiin myös albumin kakkos-sinkkuna, mutta se jäi sijalle 69. ja varmisti albumin floppaamisen.

Em. kappaleen kirjoittajana on muuten Ronald Wilson, joka oli Bloodstonen jäsen yhtyeen T-Neck-kaudella 1982-84, ja hänet mainitaan parissakin lähteessä (mm. Soul Walking -sivusto) Temptations-jäseneksi, mutta en kyllä löytänyt tuolle mitään vahvistusta. Asiaa enemmän penkoessani päädyin itse siihen, että virhelähteenä ovat jotkut valokuvat, joissa esitellään 2000-luvun Temptations-yhtyettä, ja falsetti Ron Tyson on virheellisesti nimetty Ron Wilsoniksi...

Toinen albumin funk-isku Feel the Heat oli sinkkuna Bloodstone's Party:n kääntöpuoli, ja se on keskinkertaisempi soul-funk, jolla Valentine McCallum yrittää survoa lopussa kitaraa Ernie Isley-hengessä. Rumpukone-mäiskeessä etenee myös Contagious, joka on kuitenkin jo melodisempi soul-laulu, jota Shirley Jones oli ollut kirjoittamassa.

Albumin viisi viimeistä raitaa edustavat sitten sitä perinteistä soul-puolta. Charles Love oli yhtyeen miehekäs pääsolisti, ja hän laulaakin suurimman osan päävokalistin osuuksista, mutta joillakin kappaleilla päävokalistin roolia jaetaan useamman jäsenen kesken, ja yhtyeen falsettiääni (en tiedä kuka) laulaa sitten tuon avaussinglen Instant Love.

Soul-raidoista parhaaksi noteeraan päätösraidan Why Be the First One Home, joka on Charles Loven yksin kirjoittama tunnelmaltaan hieman Chi-Lites-henkinen lauluyhtyeballadi, jota vielä sopraanosaksofoni säestää tyylikkäästi. Tosiasia on kuitenkin, että ne todella vakuuttavat soul-balladit albumilta puuttuvat, ja siksi albumista ei ollut toistamaan edeltäjänsä listamenestystä. Aivan kuuntelukelpoista 80-luvun soulia joka tapauksessa, vaikka ei mikään pakkohankinta kenellekään tai korkeintaan yhtyeen pitkäaikaisille faneille.

Reviewed by Ismo Tenkanen

P.S. Tärkeänä jälkikirjoituksena on syytä nyt vuonna 2013 noteerata, että Bloodstonen ensimmäinen T-Neck-albumi We Go a Long Way Back on saatu uusintapainoksena, kun Purpose Music Vaults julkaisi sen USA:ssa - aivan loistava albumi. Tämä yhtyeen toinen T-Neck-albumi oli pitkään loppuunmyyty FTG:ltä ja siitä pyydettiin jo poskettomia hintoja, mutta FTG:n uusintapainos on tuonut levyn uudelleen saataville mid price -hintaan.

Takaisin Funky Town Grooves -sivulle

Takaisin etusivulle