SOUL TOWN - "About Us"

Perustin Soul Town Records:in aluksi soul-, funk- ja jazz-levyjen maahantuonti- ja postimyyntiliikkeeksi, ja toiminimi rekisteröitiin 31.12.1985. Ensimmäiset levyerät maahantuotiin siten vuoden 1986 puolella, jolloin noin kerran kuussa huolintayhtiön pakettiauto koukkasi kotiini Munkkiniemeen pahvilaatikollisen vinyylialbumeita, joita listasin paperikatalogeille ja myin näitä jenkki-import-kiekkoja aluksi muutaman kymmenen innokkaan suomalaisen soul-fanin joukolle postimyyntinä.

Ainoana markkinointikanavana olivat aluksi suomalaiset musiikkilehdet, kun Blues Newsiin, Soundiin ja Rytmiin laitetuilla pikkuilmoituksilla tehtiin postimyyntiliikettä tunnetuksi. Kaiken kaikkiaan oltiin valovuosien päässä nykyisestä nettiaikakaudesta, jolloin käytännössä kaikki on kaikkien ulottuvilla. 80-luvulla niinkin perusasian kuin sen selvittäminen, mitä uusia levyjä viikoittain julkaistiin USA:ssa, oli ennen Internetiä niin työlästä, että piti opiskelijana mennä yliopiston kirjastoon senaatintorin varrelle, sillä sinne tuli viikoittain Billboard, josta pystyi kaivamaan uutuuslevyjen tiedot ja tilausnumerot.

Nämä piti sitten muistilapuilta naputtaa kirjoituskoneella paperille, postittaa huolintafirmalle, joka faksasi listan USA:n tukkurille, ja muutaman viikon päästä sitten saapui himoittu paketti vinyylikiekkoja, joita juuri mistään muualta Suomesta ei ollut saatavana. Aluksi myös asiakaskortisto oli pahvilaatikko, johon oli pinottu pahviset kortit niiden henkilöiden yhteystiedoista, jotka olivat pyytäneet lehti-ilmoitusten perusteella ilmaisia levylistoja.

Syy oman levyjen maahantuontiliikkeen perustamiseen oli yksinkertainen. Halusin omat levyni tukkuhintaan, ja ainoa tapa saada levyjä tukkuhintaan oli tilata niitä laatikollinen kerralla suoraan jenkkitukusta. Jolloin piti hieman kaupata niitä myös muille suomalaisille. Ja kun itse kirjoitti jo samaan aikaan mm. BN:ään ja Rytmiin levyistä ja artisteista, niin oli tietenkin hienoa myös maahantuoda parempaa valikoimaa soulia Suomeen kuin mitä levy-yhtiöt julkaisivat. Koskaan en kuvitellutkaan, että levymyynnistä tulisi päätyö, ja pelkkänä harrastuksena se on säilynytkin. Mutta on harrastuksen parista tullut myös melkoinen ystäväpiiri, joka on laajentunut samalla tavoin ulkomaille kun levy- ja lehtitoimintakin.

Suomen soul-markkinat

Aiempana tiskijukkana ja lehtikirjoittajana ei tullut yllätyksenä se, että markkinat soul-musiikille olivat Suomessa rajalliset. Siihen aikaan, kun tilailin arviolevyjä lehdille levy-yhtiöistä, juttelin usein maahantuojien edustajien kanssa, jolloin he kertoivat, että jotain uusia Temptations-levyjä tai vastaavia tuotiin Suomeen muutamia kymmeniä, parhaimmillaankin pari sataa kappaletta. Blues Newsin lukijakortistossa taisi olla toista tuhatta nimeä, mutta valtaosa toki blues-diggareita, joita lehden alati paisuva soul/funk-osasto - 80-luvulla vieläpä rap - ärsytti suunnattomasti. Olin itse houkutellut BN:n avustajaksi niin soulin, jazz-funkin kuin rapinkin harrastajia, ja parhaimmillaan yhden satasivuisen numeron sisällöstä useita kymmeniä oli soulia, funkia ja rapia. Avustajia oli myös jo kymmenkunta, ympäri Suomea.

Klubi, lehti ja Suomen-soul-yhdistys

Meillä innokkaimmilla uuden mustan musiikin harrastajilla oli myös tarmoa aloittaa muunlaista oheistoimintaa pelkän lehtijuttujen ja kotoisen musiikinkuuntelun lomassa. Kaikkia alan diggareita harmitti tietysti se, että Suomessa ei ollut soul-klubeja kuten Lontoossa, ja niinpä sellainenkin piti perustaa itse. Kopioiden hieman aiemmin aloittanutta World Music Promotion'ia, joka soitti kerran tai pari viikossa maailmanmusiikkia ravintoloissa ja julkaisi omaa lehteään, aloimme lauantai-iltaisin pyörittää Helsingin asematunnelin UMO Jazz-klubissa ("Studio Julius") omaa Black Beat Clubia. "Soul-diggarien sisäpiiri" laajeni jälleen, ja kun klubi-toiminta toi varoja, niin oli otollinen aika perustaa oma lehti, ensimmäinen suomenkielinen soul-lehti, jonka nimeksi tuli Soul Express. Ensimmäinen Soul Express ilmestyi alkuvuodesta 1989.

Lehden julkaisijaksi perustettiin samalla Suomen soul-yhdistys ry, jonka ensimmäiseen hallitukseen koottiin sekä entisiä Blues Newsin soul-avustajia että klubi-toiminnassa aktiivisesti mukana olleita henkiöitä. Yhdistyksen aktiivivuosien aikana pyöritettiin yhteensä yli sata iltaa soul-klubia kolmessa Helsingin ravintola- tai hotellitilassa, pidettiin videoiltoja ja soul-tietokilpa-istujaisia, järjestettiin levymessuja, ja juonnettiin soul-radio-ohjelmia. Tämä kaikki oikeastaan ennen Internetiä eli ennen 90-luvun puoliväliä.

Kansainväliset kuviot

Kuten kaikki musiikkiklubit, myös perustetun soul-yhdistyksen soul-klubit olivat trendi-ilmiöitä, jotka kukoistivat hetken, mutta jäivät lyhytikäisiksi. Perustetun lehden painos jouduttiin nopeasti pudottamaan tuhannesta neljään sataan, ilmestymiskerrat tiputtamaan kuudesta neljään vuodessa, ja raja irtonumero- ja tilausmyynnissä tuli varsin nopeasti vastaan. Suomesta ei pystynyt realistisesti haalimaan kahta kolmea sataa enempää lukijaa asiapitoiselle soul-musiikkilehdelle, vaikka käsittelimme soulia varsin laaja-alaisesti 60-luvun juuri-soulista aina funkiin, lista-R&B:hen, hip hopiin ja jazz-funkiin asti.

Kaikki soul-yhdistyksen puuhamiehet olivat tietenkin käyneet Lontoossa ja nähneet millaista oli soul-diggarien "Mekassa", jossa riitti alan julkaisuja, radio-ohjelmia, levykauppoja ja klubeja loputtomiin. Meillä Suomessa kirjoiteltiin lehteä melkeinpä toinen toisilleen, kun lehden lukijakunta laskettiin muutamissa sadoissa. Niinpä kun vuonna 1992 sain puhelun lontoolaisilta postimyynti-levykauppiailta, jotka alkoivat kysellä, että emmekö voisi saman tien kirjoittaa juttujamme englanniksi, niin ajatus alkoi äkkiä houkutella. Miksikä ei - jo nyt suuri osa lehden jutuista oli artistihaastatteluja, jotka käännettiin englannista suomeksi. Miksi ei siis julkaistaisi haastatteluja ja juttuja suoraan englanniksi?

Soul Express -lehden pääkieleksi vaihtui soul-yhdistyksen hallituksen päätöksellä englanti, ja ensimmäinen englanninkielinen Soul Express julkaistiin vuonna 1993. Suomenkielistä kautta ehti olla siis vain neljä vuosikertaa, 1989-1992.

Soul-musiikki vaihtuu R&B:ksi USA:ssa

Englanninkielisen lehden julkaisu alkoi musiikillisesti epäotolliseen aikaan. Kun vielä esim. vuosi 1991 oli ollut laadukkaan soul-musiikin kulta-aikaa myös kaupallisesti katsoen esim. USA:n myyntilistoilla, 90-luvun puoliväliä lähestyttäessä perinteiset soul-artistit häädettiin muutamia supertähtiä lukuunottamatta isoilta levymerkeiltä. Lauletun soul-musiikin tilalle nousi USA:ssa R&B, hip hopin ja swingbeatin jäljiltä syntynyt "street soul", jossa Mary J. Blige, Kelly Price, Lauryn Hill ja kumppanit myivät teini-ikäisten keskuudessa kuin häkä, mutta meidän jo aikuisikään ehtineiden keskuudessa "uusi R&B" ei hurraahuutoja aiheuttanut.

Suomalaisen, joskin englanninkielisen lehden levitys ulkomaille ei ollut näinä aikoina helppoa. Sisällöllisesti lehden taso vain nousi kielenvaihdon myötä, kun mukaan saatiin yhä enemmän artistien itsensä tarinoillaan höystämiä moniosaisia historiikkeja ja tuoreita haastatteluja. Mutta painopiste alkoi väistämättä siirtyä nostalgiaan, soulin "kultaisten vuosien" kertaamiseen, kun uudessa soulissa oli vuosi vuodelta vähemmän ilonaiheita. Neo-soulin nousu toi iloa muutamaksi vuodeksi, ja sen myötä saatiin Suomeenkin aivan uusi sukupolvi täyttämään mm. Pori Jazzin Erykah Badu, Angie Stone, Alicia Keys-konsertit, mutta ei tästä porukasta ollut Soul Express -lehden tilaajiksi.

Internet - ja levykauppa Helsingin keskustaan!

Internetin aikaansaama muutos oli lievästi sanottuna täysin mullistava niin omassa henkilökohtaisessa työelämässäni kuin myös musiikin harrastuksessa. Internetin tulon jälkeen kaikki oli toisin! Äkkiä ei tarvinnutkaan ulkomaisia soul-lehtiä seuratakseen, mitä tapahtui soul-musiikissa: uusintajulkaisulistat, artistiesittelyt, levyjen kuuntelumahdollisuus ääninäytteinä, myöhemmin YouTube-videoina, nettiradioasemat jne. Kaikki mitä tapahtui maailmalla oli kotikoneen ulottuvissa.

Jos vuonna 1995 alkoi Internet-huuma Suomessa, niin samaan aikaan avasin Helsingin keskustaan levykaupan. Sijainti oli mahtava, vain minuutin parin kävely Kampin metroasemalta, ja oltiin pienessä ja vain 1-3 päivänä viikossa auki olleessa levykaupassa. Vilkkaimpana aikana 2000-luvun vaihteessa kauppaa pidettiin auki kolmena päivänä/iltana viikossa, keskiviikko ja lauantai olivat soul-kauppaa, ja edesmennyt Tero Kaski myi puodissa omia 7"-tuumaisia reggae-sinkkujaan perjantaisin!

Malminkadun levykauppa eli lopulta yllättävän paljon uutuuksien varassa. Myynnistä varmaankin 75 % muodostui siitä, mitä uutuuksia oli parin edellisen kuukauden aikana ilmestynyt. Ledisin Soulsinger myi Soul Townissa niin hyvin, että Allmusic.comissakin kerrottiin ennen Ledisin ykkös-listahittejä, että artisti on suosittu mm. Suomessa! Levy on edelleen Soul Townin kaikkien aikojen myydyin levy.

Soul Expressin ja Soul Townin roolijako oli Internet-aikakauden alkaessakin selkeä. Soul Express oli lehti, jossa arvioitiin kaikki alan uutuuslevyt soulista rapiin ja Soul Town oli kauppa, jossa niitä levyjä myytiin. Soul Townin myynti kivijalkakaupan myötä oli 80-prosenttisesti kuitenkin pääkaupunkiseudulla, ja vanha postimyyntikatalogien pito oli suorastaan pakko lopettaa, kun nehän vanhenivat käsiin ennen kuin listat sai jaeltua asiakkaille. Netti oli ainoa järkevä paikka ylläpitää listaa saatavilla olevista levyistä. Ja netin kautta uutuuksista oli niin paljon nopeampi tiedottaa. Siinä vaiheessa, kun printtilehti Soul Express ilmestyi, uutuuslevyt olivat olleet jo kaupassa viikkoja tai kuukausia.

Netin muutokset levykauppaan

Internet oli aluksi myös loistava lähde soul-levyjen valikoiman laajentamiseen. Netin ja sen hakukoneiden avulla oli mahdollista kaivaa vaikka mitä harvinaisuuksia ja helmiä ympäri maailmaa, ja aluksi suunta oli siis että maailmalta Suomeen. Eli aloin ostaa soul-levyjä Japania ja artistien kotisivuja myöten, jolloin sain suomalaisten alanharrastajien saataville kadehdittavan valikoiman harvinaisuuksia, joita ei missään muualla Suomessa ollut myynnissä.

Tietenkin netin käytön laajentuessa tämä etu kaventui nopeasti, kun asiakkaat alkoivat löytää itse netin kautta nämä ostopaikat, ja ostaa levynsä suoraan ulkomailta. Verkko-ostaminen kuihdutti myös kivijalkakauppamme, jonka ovet suljettiin kesäkuussa 2007. Mutta asian saattoi myös kääntää toisin päin: miksi siis tarjoaisin laajaa laatu-soul-levyjen valikoimaa vain muutamalle kymmenelle tai sadalle suomalaiselle soul-diggarille, kun Soul Express tavoitti vuonna 1999 avatuilla nettisivuillaan jo 2000-luvun alussa tuhansia ulkomaisia soul-harrastajia, ja nykyisin kävijämäärät ovat 15.000 eri kävijän luokkaa kuukaudessa. Eli Soul Expressin printtilehden muutaman sadan lukijamäärä oli noin 50-kertaistunut.

Soul-tietoutta Suomesta ulkomaille

Soul Expressin printtilehden julkaisu oli alkanut tuntua turhauttavalta, kun lehteä ei netin kautta promotoitunakaan saatu 500 kappaletta enempää myytyä lukijoille, ja kun samaan aikaan lehden nettisivut pitkälti pelkän yhden englantilaisen avustajan aktiivikirjoittelun myötä keräsi yli kymmenkertaisen yleisön. Soul Expressin printtilehti lopetettiin vuoden 2005 viimeiseen numeroon, ja kaikki sisältö päätettiin julkaista jatkossa pelkästään netissä. Tuolloin Soul Expressillä oli kävijämääräennätys 8,700 kävijää kuukaudessa. Nykyisin se pysytään jopa tuplaamaan, kun kaikki sisältö on ilmaiseksi verkossa. Lukijamäärä lienee moninkertainen myös siihen nähden mikä Blues & Soulin eli brittien ykkös-soul-lehden levikki oli aikanaan.

Soul Expressin nettisivuilla oli aluksi vain uutuuslevylistauksia ja tuoreita levyarvioita ja listoja (Serious Soul Charts, Cream Cuts). Diskografiat oli myös hyvä pistää verkkoon, ja printtilehden lakkauttamisen jälkeen on mukaan saatu myös laajempia artistiesittelyjä, haastatteluja ja "album by album"- storyja. Hakukoneiden ja niiden optimoinnin myötä yhä useamman soul-artistin Google-haulla Soul Express löytyy hakutuloksien top tenistä, ja kävijämäärät ovat tosiaan tuplaantuneet printtilehden lopettamisen myötä, vaikka soulin levymyynnissä trendi lienee ollut päinvastainen...

Kun Suomen soul-yhdistystä perustaessa oli tavoitteeksi määritelty suomalaisten ja ulkomaisten alanharrastajien lähentäminen, niin eipä sitä silloin vuonna 1989 ajatellut, että jonain päivänä me suomalaiset levittäisimme soul-tietoutta maailmalle niin, että vain 3 % lukijoistamme on Suomesta, ja loput ympäri maailmaa. Totta kai myös Internet-aikana yhteydenpito soul-artisteihin on eri tasolla kuin niinä aikoina, kun Telecom Finlandille piti maksaa 10 markkaa minuutti ulkomaanpuheluista.

Levymyynti kääntyy myös Suomesta ulkomaille

Koska Soul Express oli aluksi lehti ja tiedotuskanava ja Soul Town se levykauppa, ongelma levymyynnin kannalta oli se, että kävijätrafiikki tapahtui Soul Expressin sivuilla, ei levykaupassa. Eli kun Soul Townilla on tätä kirjoittaessa joulukuussa 2010 noin 700 kuukausikävijää, Soul Expressillä niitä on yli 15.000 eli 20 kertaa enemmän.

Jollain banner-mainonnalla, linkeillä ja vastaavilla on käytännössä mahdollista ohjata vain noin prosentti tai kaksi kävijöistä toiselle sivustolle eli Soul Expressin lehtisivustosta Soul Townin verkkokauppaan. Levymyynnin kansainvälistämiseksi ainoa tapa oli siis perustaa Soul Expressin yhteyteen oma verkkokauppa. Siellä myytiin aluksi yhdistyksen printtilehtiä sekä "kuukauden levyksi" valittuja CD-levyjä. Hiljalleen kuitenkin kaikki uutuudet oli syytä lisätä myös Soul Expressin verkkokaupan valikoimaan. Vuonna 2007 Soul Expressin verkkokaupan myynti jo ylitti Soul Townin myynnin - eli Soul Express myi käytännössä levyjä ympäri maailman, Soul Town 90-prosenttisesti Suomeen. Vuonna 2008 Soul Expressin myynti oli viisi kertaa suurempi kuin Soul Townin myynti. Eli myynti ulkomaille kasvoi, myynti Suomessa kuihtui.

eBay tuo globaalin kaupan

Soul Expressin eBay-myynti käynnistyi elokuussa 2009. Vuonna 2009 levymyynnistämme 10 % tapahtui tuolla eBayssa, tuossa vaiheessa enemmänkin ostimme kuin myimme levyjä eBay:n kautta. eBay:n suurin muutos asiakaskuntaan oli kuitenkin kielialueellinen muutos: kun Soul Expressin pääosin englanninkielinen nettikävijäkunta muodostuu 50 % USA:n kansalaisista ja 13 % Briteistä, eBay tavoittaa nimenomaan myös ne ei-englanninkieliset. Lokalisoimalla eBay:n kullekin maalle eBay tavoittaa siis latinot espanjan kielellä, ranskalaiset ranskan kielellä, italialaiset italian kielellä, ruotsalaiset ruotsin kielellä jne. Suomenkielinen eBay avautui kuukausi sitten!

Nyt syksyllä 2010 myyntimme eBayssa on ylittänyt Soul Expressin englanninkielisellä alueella tapahtuvan myynnin. Vuoden 2010 myynnistä vain 7 % on tullut Soul Townin sivuilta Suomesta. Kolmen edellisen kuukauden aikana eBay-myynti on ollut puolitoista kertaa suurempaa kuin Soul Express-myynti.

Soul Town verkkokauppa siirtyy Soul Expressiin

Kaiken tämän kansainvälistymiskehityksen lopputuloksena on tietenkin se, että Soul Townin "suomalaisen verkkokaupan" ylläpito yksinään ei ole järkevää, vaan siirrämme Soul Townin verkkokaupan Soul Expressin verkkokauppaan, joka on alun perinkin perustettu kansainvälistä kauppaa ajatellen. Toivotamme myös suomalaiset asiakkaamme tervetulleiksi eBay-kauppaamme, joka löytyy osoitteesta stores.ebay.com/soulexpress. Nykyisillä dollarikursseilla levyt ovat tuolla eBayssa siis taala-hinnoin jopa edullisempia kuin eurokurssein Euroopassa, ja eBay-valikoimassamme on kaiken aikaa useita satoja tarjouslevyjä usean tuhannen levyn kokonaisvalikoimastamme.

Tätä juttua kirjoittaessa kolmen tunnin sisällä tuli neljä tilausta eBaysta. Suunta on siis varmasti myös tulevina vuosina se, että eBay-kaupasta löytyy yhä useampi soul-valikoimamme helmi - ja aiempaa edullisemmin - kun taas Soul Expressin verkkokauppaan kokoamme koko valikoimamme. Soultown.fi-sivuston säilytämme kuitenkin edelleen suomenkielisiä levyesittelyjä varten. Lue siis soulista suomeksi - osta englannin kielellä, joko koko valikoimamme jatkossa kattavasta Soul Express -verkkokaupasta tai eBay:hin upotetusta tarjousvalikoimasta! -Ismo Tenkanen

Takaisin etusivulle
Back to our (English) home page